Uutisen takaa: Kaakkois-Suomessa saataneen varautua rinnakkaiseloon susien kanssa – Susien metsästystä jatketaan uusin pelisäännöin

Kai Skyttä

Uutisen takaa: Kaakkois-Suomessa saataneen varautua rinnakkaiseloon susien kanssa – Susien metsästystä jatketaan uusin pelisäännöin

Luonnonvarakeskuksen (Luke) lokakuisen väliarvion mukaan Suomessa elää 23—28 susilaumaa, joista kahdeksan asustelisi pitkällä itärajalla osin Venäjän puolella.

Arvio perustuu sulan ajan havaintoihin. Lopullisen arvion susien määrästä Luke antaa maaliskuussa.

Jokainen kanta-arvio keskusteluttaa.

Kaakkois-Suomessa saataneen varautua rinnakkaiseloon susien kanssa. Jos lauma asettuu jonnekin, se kertoo olosuhteiden olevan hyvät. Jos sudet jostain syystä jättäisivätkin alueen, tyhjiö täyttyy ennen pitkää.

Reviirit suuria

Susilaumojen reviirit ovat suuria, noin tuhat neliökilometriä. Nuijamaalla susi pääsi päiviltä marraskuun alussa, koska se retkeili liian lähellä asutusta.

Nyt otus makaa Eviran tutkimuspöydällä. Tieto siitä, onko se naaras vai uros, nuori vai vanha, saataneen pian.

Kun susia päätetään lopettaa, on iso merkitys, millaisia susia ammutaan.

Pahimmat seuraukset katsotaan olevan, jos lauman molemmat johtajat, alfanaaras ja -uros, saavat surmansa. Silloin lauma hajoaa ja metsästykseen kouliintumattomat nuoret sudet joutuvat ehkä etsimään helppoa ruokaa.

Lauma hajoaa helposti silloinkin, jos vain alfanaaras kuolee. Jos alfauros kuolee, sen paikan saattaa ottaa nuorempi uros ja lauma pysyy koossa.

Joidenkin tutkimusten mukaan myös nuorilla susilla voi olla laumassa tärkeä tehtävä, jolloin niidenkin kuolema voisi hajottaa lauman. Laumaa neuvotaan silti verottamaan vain nuoremmasta päästä.

Sääntöjä muutettava

Jahdissa on vaikea tunnistaa, millainen susi tähtäimessä on. Kannanhoidollisessa metsästyksessä 2015—2016 kaatui paljon alfayksilöitä. 2016 niitä oli liki puolet kokeilun mukaisilla luvilla ammutuista 43 sudesta.

Kun luvilla pyydettyihin susiin lisättiin poliisin määräyksellä lopetetut sudet, susia tapettiin molempina vuosina rutkasti suunniteltua enemmän.

Maa- ja metsätalousministeriö totesi, että sääntöjä on muutettava, jotta metsästys olisi kestävää ja EU:n luontodirektiivin mukainen suden suojelu onnistuisi.

Luvat yksitellen

Uusi asetus ehtii voimaan ehkä vielä tänä vuonna. Esityksen mukaan kaatoluvat myönnettäisiin vastaisuudessa yksitellen. Ennen lupia saattoi olla käytössä paljon samaan aikaan. Toisin kuin ennen, luvat tulisivat voimaan heti, ilman valitusaikaa.

Näin pystyttäisiin paremmin luvussa, mitä ja paljonko on ammuttu. Saatu saalis vaikuttaisi tuleviin lupiin.

Jotta kaatojen määrä ei kasvaisi hallitsemattomasti, poliisin päätöksellä lopetetut sudet laskettaisiin mukaan saalismääriin. Poliisi voi edelleen määrätä suden lopetettavaksi senkin jälkeen, kun lupakiintiö on käytetty.

Susien metsästys perustuu vuonna 2015 laadittuun susikannan hoitosuunnitelmaan. Siinä pyritään sovittamaan yhteen suden sekä susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet ja palauttamaan luottamusta.

Edelleen elää epäluuloja siitä, että viranomaiset pimittävät tietoa susista. Jokainen kanta-arvio keskusteluttaa.

Susien suojelijat taas eivät aina luota poliisin asiantuntemukseen kaatomääräysten antajana.

Näkemyksiä on tarkoitus sovitella susireviirityöryhmissä, joissa ovat edustettuna eri osapuolet. Koko maassa työryhmiä on nyt 21, ja sellainen on kaakkoisen rajalauman alueellakin.

Muita keinoja

Luontodirektiivin mukaan pihassa vierailevien susien häätämiseksi pitää ensisijaisesti etsiä muita keinoja kuin tappaminen. Ensin pitää poistaa mahdolliset houkuttimet ja yrittää karkottamista.

Karkotuskeinoja ovat lähinnä paukkupatruunat ja koirat. Kokeilluissa karkotuksissa noin puolessa susi on vaihtanut maisemaa. Nuijamaan sutta ei yritetty karkottaa.

Riistakeskus on yrittänyt määritellä, mikä on toimintakynnys suden kohdalla, mutta tehtävä on haastava. Jokainen tilanne vaatii tulkintansa.

Satunnaiset käynnit pihapiirissä eivät ole sudelle poikkeavaa käytöstä. Poikkeavaa ei välttämättä ole toistuvakaan kulkeminen, sillä susillakin on taipumus käyttää vakiintuneita reittejä, joita sanelee muun muassa maasto.

Ihmisarkuutensa menettäneet sudet ovat tutkimustiedon mukaan hyvin harvinaisia. Koiraeläimestä on silti vaikea mennä täysin takuuseen. Sudesta jalostettiin kotieläin juuri siksi, että se on niin sopeutuva.

Koirat uhreina

Traagista onkin, että suurimmat vahingot poronhoitoalueen ulkopuolella sudet aiheuttavat kesyille lajikumppaneilleen. Tänä vuonna suden suuhun on koko maassa jäänyt 28 koiraa, eniten metsästystilanteissa.

Suden aiheuttamat vahingot korvataan. Metsästyskoiran hinta on noussut kalleimmillaan kymppitonniin, mutta raha ei lievitä surua.

Susi edustaa villiä ja vapaata luontoa, joka on ahtaalla ihmisen aiheuttamassa paineessa. Koira on kesytetty susi. On ratkaistava, kelpaako meille muukin kuin kesy luonto.

Lähteet: Maa- ja metsätalous-ministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen Riistakeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.