Ammattiopinnoista pääsee nihkeästi jatkoon Etelä-Karjalassa — Työpaikan onnistuu saamaan harvempi kuin joka toinen

Urapolku jatko-opintojen suuntaan helpottuisi, jos ammattikorkeakoulu tarjoaisi enemmän teknisen alan koulutuspaikkoja.

Päivi Virta-Salo

Etelä-Karjalassa nuorista työllistyy ammatillisen peruskoulutuksen jälkeen vajaat 48 prosenttia.
Etelä-Karjalassa nuorista työllistyy ammatillisen peruskoulutuksen jälkeen vajaat 48 prosenttia.

Etelä-Karjalassa pääsee nihkeästi jatkamaan urapolkua ammatillisen peruskoulutuksen jälkeen.

Työpaikan onnistuu saamaan harvempi kuin joka toinen. Jatkokoulutukseen ammattiopistosta suuntaan hieman useampi kuin joka yhdeksäs.

Tilanne on valtakunnallisessa vertailussa kolmanneksi heikoin.

Seurantaluvut ovat vuoden kuluttua valmistumisesta.

Hankaluudet ovat tuttuja Lappeenrannan ammattiopiston Sammon rehtorille, Antti Lehmusvaaralle.

Jatkokoulutuksen väyläksi hän tähyää ensisijaisesti Saimaan ammattikorkeakoulua ja siellä nimenomaan teknisen alan koulutuspaikkoja.

— Toiveena on, että ammattikorkea pystyisi ottamaan enemmän opiskelijoita.

Nykyisin osa eteläkarjalaisista lähtee hakemaan urapolkua jatko-opintoihin muista maakunnista.

Tiedot ammatillisesta peruskoulutuksesta kuuluvat raporttiin, jossa valtiovarainministeriö perkaa peruspalvelujen tilaa tänä vuonna Suomessa.

Taloussuhdanne vaikuttaa

Nuorten sijoittuminen työelämään heti ammattiopintojen jälkeen riippuu paljon siitä, eletäänkö taloudellista taantumaa vai noususuhdannetta.

Erityisesti vedenjakajina toimivat suhdanneherkät alat kuten rakentaminen, kauppa ja logistiikka myös Etelä-Karjalassa.

Asiantuntija Heikki Melolinna Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY) sanoo, että juuri nyt taloudessa menee paremmin.

— Sen perusteella voi sanoa, että myös nuorten työllisyystilanne on hieman kohentunut.

Käytännössä noin 30 prosenttia voi olla työttöminä.

Työ- ja Elinkeinotoimiston asiantuntija Tuula Hautala-Piirainen lisää, että osalle nuorista työpaikka järjestyy helposti ja melko nopeasti.

Usein työnantajat saavat myönteisen näkemyksen nuorista jo näiden työssäoppimisjaksoilla.

— Kaikki nuoret taas eivät ymmärrä, miten tärkeä näyteikkuna työssä oppiminen voi tulevaisuuden kannalta olla ja mitä se itseltä edellyttää.

Toisaalta työnantajia kiinnostaa, onko mahdollisesti palkattavalle kertynyt myös kokemusta erilaisista kesätöistä vai kädessään pelkkä opintotodistus.

Jatko-opiskelupaikan saaneiden ja työllistyneiden rinnalla osa suorittaa asepalvelusta ja muutamia oleskelee ulkomailla tai on eläkkeellä.

Vajaan 90 nuoren kohdalla tilasto ei tunnista, mitä nämä eteläkarjalaiset tekevät eli kyse on joko muusta tai tuntemattomasta syystä.

Nuorisotakuu auttaa ammattiopintoihin

Sama raportti toteaa, että Etelä-Karjalassa olisi 16-vuotiaille suhdeluvun mukaan toiseksi vähiten aloituspaikkoja ammatilliseen peruskoulutukseen.

Paikkoja olisi alle 0,6 yhtä nuorta kohti.

Rehtori Antti Lehmusvaara oikaisee, että kaikki 16-vuotiaat nuoret pääsevät peruskoulun jälkeen ammattiopintoihin nuorisotakuun perusteella.

Puute opiskelupaikoista on sen sijaan kohdistunut niihin aikuisiin, jotka haluaisivat pätevöityä tai suorittaa keskeytyneet ammattiopintonsa loppuun.

Pulma on luvassa korjautua, sillä opetusministeriö on antanut Etelä-Karjalaan 200 opiskelupaikkaa lisää.

— Ne tulevat ympärivuotiseen hakuun eli käytännössä juuri aikuisopiskelijoille.

Lisäksi työvoima- ja elinkeinoministeriö on vastikään myöntänyt lisärahaa sellaiseen työvoimakoulutukseen, joka ei johda tutkintoon.

Lehmusvaaralla ei ole vielä tiedossa, milloin raha jaetaan.

Trendinä vähentää koulutuspaikkoja

Saimaan ammattikorkeakoulun vararehtori Merja Heino sanoo, että myös ammattikorkeakoulun aloituspaikat ovat opetusministeriön peukalon alla.

Viimeksi sieltä saatiin viime syksyksi lupa aloittaa Lappeenrannassa 20 digi-tradenomin koulutus vastaamaan IT-alan työvoimapulaan.

— Lisäpaikkojen saaminen tuntuu vaikealta, kun viime aikojen trendinä on ollut vähentää opiskelupaikkojen määrää.

Hieman epäillen Heino suhtautuu teknisen alan lisäpaikkoihin, sillä se ei tunnu kiinnostavan nuoria.

Koska hakijat puuttuvat, katsotaan herkästi, että koulutusta on tarjolla liikaa.

Siten Lappeenrannan ammattikorkeakoulusta on karsittu viime vuosina muun muassa prosessi-, sähkö-, tuotantotalous- ja tietotekniikan opetus. Jäljellä ovat rakennus- ja konetekniikka.

— Mielestäni täytyisi valtakunnallisesti yrittää keksiä, miten tekninen ala saataisiin houkuttelevaksi.

Luetuimmat