Imatrankosken silloille tehdään kuntokartoitus – Viimeisin tallessa oleva dokumentti siltojen kunnosta on 1970-luvulta

Hannu Ojala

Koskisilta on rakennettu vuonna 1950. Imatrankosken siltoja levennettiin 1970-luvun lopussa rakentamalla niihin kevyen liikenteen väylät. Ennen Mansikkalan maantiesillan valmistumista siltojen kautta kulki Kuutostien raskas läpiajoliikenne.
Koskisilta on rakennettu vuonna 1950. Imatrankosken siltoja levennettiin 1970-luvun lopussa rakentamalla niihin kevyen liikenteen väylät. Ennen Mansikkalan maantiesillan valmistumista siltojen kautta kulki Kuutostien raskas läpiajoliikenne.

Imatran kaupunki selvittää kaikkien siltojensa kunnon.

Kaupungininsinööri Päivi Pekkanen sanoo, että tarve kuntokartoituksiin tuli esille sivutuotteena, kun kaupunki teki reittiselvityksiä katuverkkoa käyttävistä erikoiskuljetuksista.

Fortum on aloittanut jo viime kesänä Imatrankosken kanavasillan kunnon selvittämisen. Tällä hetkellä Imatran katuverkon silloilla ei ole painorajoituksia.

Imatran vanhoista silloista kaupungin vastuulla ovat Imatrankosken koskisillan ja kanavasillan lisäksi rautatiesillat Ensontiellä Rajapatsaalla ja Lakasentiellä Vuoksenniskalla.

Viimeisin dokumentoitu tarkastus Imatrankosken sitojen kunnosta on 40 tehty yli 40 vuotta sitten.

Siltojen kantavuutta selvitettiin silloin osana siltojen leventämistä molemminpuolisilla kevyen liikenteen väylillä.

Dokumentointi hukassa

Imatran kaupunki on myöhemmin 2000-luvun alussa tehnyt jollakin tasolla selvitystä koskisillan kunnosta.

– Selvityksen dokumentointia ei ole löytynyt etsinnöistä huolimatta. Emme tiedä, tarkastettiinko silloin sillan rakenteiden kuntoa, Pekkanen kertoo.

Päähuomio työssä oli kosken rantojen kallioseinien sortumavaaran selvittämisessä. Tulosten perusteella halkeamia injektoitiin ja kaiteita siirrettiin kauemmaksi uoman reunoista.

1970-luvulla tehdyn tutkimusraportin mukaan koskisilta oli hyvässä kunnossa. Vuonna 1950 rakennettu silta kesti hyvin silloisen asetuksen mukaiset kuormat ilman vahvistustoimenpiteitä, vaikka eräin osin sillan rakenteille sallitut jännitykset ylitettiin.

Ajoneuvoyhdistelmien liikennöinti Imatrankosken silloilla kiellettiin Pietarintien valmistumisen jälkeen. Syynä oli kuitenkin enempi liikenneturvallisuus kuin siltojen tekninen kunto. Raskan liikenteen läpikulkua ei haluttu Imatrankosken keskustaan, kun sille oli osoitettavissa toinen reitti. Silloille ei asetettu tuolloin painorajoituksia.

Kanavasillan yläpitoon osallistuva Fortum käynnisti viime kesänä tarkastukset vedenalaisten rakenteiden kuntotarkastuksen.

Kaupunki ja Fortum jakavat vastuun kansavillan ylläpidosta. Vastuujaon pääperiaatteen mukaan voimalaistoyhtiön vastuu rajoittuu niihin liikennemääriin, joille silta aikanaan rakennettiin. 

Yli 40 vuotta sitten tehdyssä siltojen kuntokartoituksessa kanavasillan sekundääripalkeissa todettiin heikkoja kohtia, joita vahvistettiin korjaustöiden yhteydessä. Lämpöliikkeet aiheuttivat suuria puristusjännityksiä sillan pääpalkkeihin.

Voimalaitokseen liittyvistä Imatran toiminnoista vastaava Erkki Luukkonen sanoo töiden jatkuvan tulevan kesänä, ja raportti selvityksestä valmistuu tämän vuoden puolella.

Fortumia kiinnostaa myös koskisillan kunto, koska yhtiö ei halua kovilla ohijuoksutuksilla tuottaa tahattomasti vaurioita sillalle.

— On hyvä selvittää, mikä on tässä tilanteessa heikoin lenkki, Luukkonen sanoo.

Imatran voimalaitoksen padon peruskorjaus valmistuu tämän vuoden aikana.