Elias Khodadadi kääntyi muslimista kristityksi — Afgaaninuori käy rippikoulua ja istuu Tainionkosken kirkon lehterillä joka sunnuntai

Kaksi vuotta sitten jouluna Khodadadi osallistui ensimmäistä kertaa jumalanpalvelukseen ja vuosi sitten hänet kastettiin kristinuskoon. Nyt hän auttaa muita kristinuskosta kiinnostuneita afgaaneja.

Kaisa Beltran

Elias Khodadadi kutsuu Tainionkosken kirkkoa tuttavallisesti "mun kirkoksi".
Elias Khodadadi kutsuu Tainionkosken kirkkoa tuttavallisesti "mun kirkoksi".

Elias Khodadadin ensikosketus kristinuskoon tapahtui pakolaisleirillä Kreikassa. Afganistanista perheensä kanssa Iraniin paennut Khodadadi oli päättänyt jatkaa matkaansa yksin Kreikkaan. Siellä hän kuuli kirkosta jossa jaettiin hedelmiä, ruokaa ja juomaa. Nuorukainen lähestyi ystävineen kirkkoa, ja halusi kuulla lisää kristityistä.

Kävelimme ystäväni kanssa järven ympäri kirkkoon jopa kolmenkymmenen asteen pakkasilla. Elias Khodadadi


— Aiemmin en tiennyt kristinuskosta muuta, kuin että se on olemassa.

Salaa Ruokolahden kirkkoon

Kreikasta Khodadadi päätyi Suomeen ja Jaakkiman kristilliseen opistoon. Kaksi vuotta sitten jouluna Jaakkiman parillakymmenellä afgaaninuorella oli mahdollisuus lähteä joulukirkkoon. Khodadadi kertoo kokeneensa jumalanpalveluksessa oudon tunteen, jonka jälkeen hän palasi kirkkoon joka sunnuntai.


— Kävelimme ystäväni kanssa järven ympäri kirkkoon jopa kolmenkymmenen asteen pakkasilla, hän hymyilee.


Kristinuskosta ystävykset puhuivat vain toisilleen, koska pelkäsivät muiden turvapaikanhakijoiden tuomitsevan heidät. Muut ihmettelivätkin miksi kaverukset tulivat sunnuntaisin myöhässä lounaalle, ja yksi toveri jopa seurasi heitä.


Kaverukset saivat ohjaajaltaan darin kielisen raamatun, jonka he kahlasivat läpi reilussa puolessa vuodessa. He tutkivat nettisivuilta kristinuskoa, ja tarkastelivat kirkossa käyttäytyvätkö ruokolahtelaiset kuten teksteissä sanotaan.

Kaisa Beltran

19-vuotias nuorukainen ei saanut opiskella Iranissa, joten nyt hän suorittaa peruskoulua. Työpöydöltä löytyy raamattu dariski ja suomeksi, sekä virsikirja.
19-vuotias nuorukainen ei saanut opiskella Iranissa, joten nyt hän suorittaa peruskoulua. Työpöydöltä löytyy raamattu dariski ja suomeksi, sekä virsikirja.

Kaste Imatralla

Jaakkimasta kaverukset siirrettiin Imatran vastaanottokeskukseen, jossa he viimein uskalsivat kertoa uskostaan. Pojat aloittivat rippikoulun, ja heidät kastettiin vuosi sitten joulukuussa. Tainionkosken kirkosta muodostui heille kotikirkko.

Myös monet muut afgaanit ja arabit kiinnostuivat kristinuskosta, ja kaverukset olivat valmiita auttamaan. Khodadadi uskoo myös muiden huomanneet kristinuskon hyvyyden.


— Iranissa meitä kohdeltiin rasistisesti, enkä päässyt edes kouluun afgaaninimen vuoksi. Kristityt antoivat meille ruokaa ja yösijan, hän kuvailee.


Nuorukaisen mukaan motiiveja kristityksi kääntymiseen voi olla yhtä monta kuin on ihmisiäkin, mutta hän uskoo useimpien motiivien olevan vilpittömiä.
Kristityksi kääntyminen ei Khodadadin mukaan ainakaan helpottanut hänen oleskeluluvan saamistaan.

Kaisa Beltran

Sienimäellä asuva Khodadadi viihtyy Imatralla. "Tiedän että baareissa käyminen on Suomessa sallittua, mutta se ei kiinnosta minua".
Sienimäellä asuva Khodadadi viihtyy Imatralla. "Tiedän että baareissa käyminen on Suomessa sallittua, mutta se ei kiinnosta minua".


— Tuomari syytti minua valehtelusta, ja kysyi miksi en ole aiemmin kertonut olevani mukana kirkon toiminnassa. Se on minun sydämeni asia, enkä tiennyt että se olisi pitänyt kertoa.


Nuorukainen viihtyy Imatralla ja päivät täyttyvät peruskoulun suorittamisesta, satunnaisista töistä ja raamatun lukemisesta.


— Tulevaisuudessa haluan opiskella ensihoitajaksi ja kielitaitoni kohentuessa hammaslääkäriksi, hän päättää.

Kymmenittäin kastettuja

Imatran seurakunnan lähetyssihteeri Ari Niemetmaan mukaan Imatran seurakunnassa on kastettu kolmisenkymmentä maahanmuuttotaustaista henkilöä viimeisen kahden vuoden aikana. Syksyllä rippikoulun kävi kymmenisen arabia ja parikymmentä afgaania. Tällä hetkellä kastekouluopetuksessa on muutama henkilö.


— Syitä kasteeseen on yhtä monta kuin suomalaisillakin. Monen maahanmuuttajan kulttuurissa uskonto on osa identiteettiä.


Niemetmaa uskoo monella olevan takanaan traumaattisia kokemuksia. Osa on kohdannut Isisin toimintaa, ja sunnit ovat kohdanneet shiialaisten vihaa ja toisinpäin. Osaa ei ole kasvatettu systemaattisesti uskoon, ja esimerkiksi Iranissa pakolaisleirillä olleet afgaanit ovat kokeneet syrjintää ja ulkopuolisuutta.


Niemetmaan mukaan joukossa voi olla niitäkin, jotka pohtivat helpottaako kristityksi kääntyminen turvapaikan saamista.


— Se ei kuitenkaan käytännössä juurikaan vaikuta Migrin päätöksissä, hän tietää.


Kirkkoherra Arto Marttisen mukaan osa on jo kastettu vapaakirkossa tai helluntaiseurakunnassa. Ainoastaan evankelisluterilaisessa seurakunnassa on kummikäytäntö.


— Nyt olen huomannut sen viisauden. Kummeina toimivat kantasuomalaiset auttavat esimerkiksi viranomaisasioissa.


Uuskristityt ovat ottaneet Tainionkosken kirkon omakseen.


— Jos siellä on sunnuntaina viisi ulkomaalaista, niin se on vähän.

Luetuimmat