Pihoja tutkinut ilves säikäytti koiranomistajan Ahvenlammella, asuinalueella liikkuvat rusakot ovat pedolle suuri houkutin

Ilves ei ole ihmiselle vaaraksi, mutta voi ahdistettuna käyttäytyä arvaamattomasti.

Minna-Liisa Simosen kotialbumi

Ilves tutustui Ahvenlammen asuinalueeseen.
Ilves tutustui Ahvenlammen asuinalueeseen.

Joutsenon Ahvenlammella käyskenteli keskiviikkona ilves. Suurpedosta tehtiin useita näköhavaintoja, ja jotkut onnistuivat taltioimaan ilveksen kuviin.

Yksi valokuvan ottaneista oli joutsenolainen Minna-Liisa Simonen, jonka naapurustossa ilves liikkui.

Simonen oli ollut perheen koirien kanssa pihalla, kun kotiin ajanut puoliso oli soittanut valtavasta ilveksestä. Eläin oli jolkotellut auton edestä tien yli aina naapurin pihalle.

Simonen kävi aidan luona katsomassa ja yllättyi ilveksen suuresta koosta.

– Olen aika paljon metsissä pyörinyt, mutta en ollut koskaan aiemmin ilvestä nähnyt, joten oletin sen olevan paljon pienempi. Kävin katsomassa ja ottamassa siitä kuvan, kun se lähtikin käppäilemään meille päin, Simonen kertoo.

Säikähdys omien koirien puolesta oli suuri.

– Juoksin äkkiä laittamaan koirat sisälle. Kahdeksankiloisina ne olisivat sille vain pieniä makupaloja.

Riistanhoitoyhdistys paikalla

Kuvan hän laittoi varoitukseksi sosiaaliseen mediaan. Kolmessa minuutissa paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hynninen oli tullut Simosen ovelle koputtamaan.

– Hän pyysi soittamaan hätäkeskukseen ja ilmoittamaan poliisille, ja jos ilves tulee joskus uudestaan, niin heti ilmoitus poliisille ja hänelle. Mitä enemmän ilmoituksia siitä saa, sen parempi, Simonen kertaa.

Hynninen itse asuu myös Joutsenossa ja kertoo, että oli käynyt tarkastamassa tilanteen.

– Pääsääntöisesti tilanne etenee yleensä niin, että ihmiset soittavat hätäkeskukseen, jonka jälkeen hätäkeskuksesta annetaan poliisille tehtävä eläimestä. Poliisi hälyttää suurriistavirka-avun selvittämään tilannetta ja ne ovat poliisijohtoisia.

Minna-Liisa Simosen kotialbumi

Ilves ei aristellut ihmisiä.
Ilves ei aristellut ihmisiä.

Ilves pyritään siirtämään

Poliisille välitettiin tieto ilveksestä, mutta tilanne ei vaatinut suurriistavirka-apua. Ilveksen hätistely oli Hynnisen mukaan vaikeaa, koska ilves ei aristele ihmistä ollenkaan.

– Nyt toistaiseksi on sovittu, että laitamme pari loukkua sinne, missä ilveksen tiedetään pyörivän. Jos saamme ilveksen menemään loukkuun, valvova eläinlääkäri ja poliisi tekevät siinä kohtaa arvion siitä, onko eläin vaivainen ja voiko sitä ylipäätänsä vapauttaa, vai pitääkö ilves lopettaa, Hynninen kertoo.

Lopettaminen on Hynnisen mukaan viimeinen vaihtoehto, ja siitä päättää aina poliisi. Ilves yritetään ensisijaisesti siirtää.

Ei vaarallinen, mutta älä lähesty turhaan

Ilves ei ole ihmisille vaaraksi, mutta kissan tai rusakon kokoiselle eläimelle se voi olla kohtalokas. Hynninen kuitenkin muistuttaa, ettei ilvestä pidä lähestyä turhaan. Ahdistettuna eläin voi käyttäytyä arvaamattomasti.

– Esimerkiksi lapset voivat katsoa, että onpas kiva kisu ja lähtevät joukolla juoksemaan sitä päin. Mutta jos tavan ihminen vain katsoo sitä ja antaa eläimen olla rauhassa, niin ei siitä ole mitään riesaa.

Rusakot mahdollinen houkutin

Ihmisten pihoilla kulkenut ilves ei ole paikkakunnalla harvinaisuus. Hynnisen mukaan Joutsenon metsäalueilla on vahva ilveskanta, mutta on poikkeuksellista, että suurpeto tulee asutusalueelle.

Hynninen uskoo, että kyseessä on nuori reviiriltään eksynyt yksilö, jota on houkutellut helppo ravinto.

– Meillä on täällä kylillä paljon rusakoita, ja se on huomannut, että täällähän onkin syötävää.

Petohavaintojen lisääntymiseen asuinalueella vaikuttavat niin petokantojen kasvu kuin asutusalueella liikkuvat villieläimet. Rusakot, supikoirat ja metsäkauriit ovat ilvekselle sopivaa riistaa, Hynninen kertoo.

– Tulevaisuudessa niitä nähdään yhä enemmän. Esimerkiksi ketut viihtyvät ihmisten keskuudessa jo aika hyvin.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset