Imatran vastaanottokeskuksessa on täyttä: venäläisten määrä on noussut, harvinaisimmat kansalaisuudet tulevat Jemenistä ja Myanmarista — "Paperittomien määrä kasvaa," kertoo keskuksen johtaja Lauri Perälä

Asiakkaista noin 30 on kouluikäisiä lapsia.

Jasmin Ojalainen

Vastaanottokeskus on ollut Afganistanista tulleen Zamenali Akramin koti jo lähes neljän vuoden ajan. Akrami siirtyi Ruokolahdelta Imatralle vuonna 2016. Täällä on kaikilla eri tilanne, minulla se on vähän vaikea. Tulevaisuudesta ei tällä hetkellä ole tietoa, kertoo sujuvaa suomea puhuva Akrami.
Vastaanottokeskus on ollut Afganistanista tulleen Zamenali Akramin koti jo lähes neljän vuoden ajan. Akrami siirtyi Ruokolahdelta Imatralle vuonna 2016. Täällä on kaikilla eri tilanne, minulla se on vähän vaikea. Tulevaisuudesta ei tällä hetkellä ole tietoa, kertoo sujuvaa suomea puhuva Akrami.

Imatran vastaanottokeskuksen pihassa somalialainen äiti auttaa nuorta tytärtään rattaisiin kauppareissua varten. Sisällä portaikossa kaksi nuorta silmäparia seuraa ympäristöään uteliaana.

Viime kuukaudet talossa on ollut säännöllisesti 200 asiakasta talossa, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä.

Eri kansalaisuuksia on parikymmentä, joista harvinaisimmat tulevat Angolasta, Venezuelasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Jemenistä ja Myanmarista. 

— Ne eivät ole tavallisia lähtömaita. Eniten taitaa edelleen olla Afganistanista, josta tuli uusi asiakas eilen keskiviikkonakin. Venäläisten määrä on noussut suhteessa muihin kansallisuuksiin viime kuukausina, Perälä kertoo.

Kouluikäisiä noin kolmekymmentä

Vakituisen henkilökunnan vahvuus on 16. Keväällä vastaanottokeskuksella aloitti kriisi- ja perhetyöntekijä, ja taloon saadaan sosiaalityöntekijä syyskuun alussa. Kouluikäisiä lapsia keskuksessa on noin 30.

— Heidät on sijoitettu Meltolan, Vuoksenniskan ja Kosken kouluihin. Puolet ovat alakouluikäisiä, loput ylä-asteella. Koulukyyti järjestyy samojen kilometrirajojen mukaan kuin suomalaisillekin.

Keskimääräinen oleskeluaika Imatralla on Perälän mukaan vuosi. Siinä ajassa puolet asiakaskunnasta ehtii vaihtua, mutta oleskeluajat vaihtelevat tilanteesta riippuen kahdesta viikosta useampaan vuoteen.

— Yksilöllistä vaihtelua on todella paljon. Yhdellä asiakkaalla tulee täyteen neljä vuotta, yhtä pitkään kuin keskus ollut auki. Asiakasvaihtuvuus on noin sata asiakasta vuosi, joka viikko tulee ja lähtee. Arki on kuitenkin rauhallista.

Helteinen alkukesäkään ei Perälän mukaan rasittanut vanhan hotellikiinteistön asukkaita. Huoneiden lämpötiloja seurataan säännöllisesti, ja ne ovat 20 ja 25 asteen välillä.

— Se mikä on suomalaisten mielestä tukalaa, asiakkaat ovat tottuneet siihen jo kauan sitten. Ilmastointia ei näin vanhassa kiinteistössä ole, mutta onneksi Suomen kesä tälläkin kertaa oli lyhyt, Perälä toteaa.

Paperittomien määrä kasvussa

Imatralta vastaanottokeskuksen asiakaskunta siirtyy eteenpäin usein Ely-keskuksen tarjoamiin kuntapaikkoihin tai itsenäisesti.

— Itsenäisesti muuttavat lähtevät suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulle. Viimeisimmäksi kuntapaikka saatiin Ely-keskuksen kautta Ikaalisiin, se on aika poikkeuksellista.

Jonkin verran asiakkaista matkustaa takaisin lähtömaihin, mutta jonkin verran jää paperittomiksi Suomeen, Perälä huomauttaa. Kun henkilön saama käännytyspäätös on täytäntöönpanokelpoinen mutta viranomainen ei voi poistaa tätä maasta, henkilöstä tulee maahan jäädessään paperiton.

— Paperittomat suuntaavat lähes yksinomaan pääkaupunkiseudulle. Tämän vuoden ilmiö on se, että kun turvapaikkaprosessit päättyvät, paperittomien määrä kasvaa alueella ja koko maassa.

Luetuimmat