Teollisuus tuplaa eteläkarjalaisten hiilipäästöt — silti sekä tehtaan että yksittäisen asukkaan pitää leikata päästöjään rajusti ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi

Lappeenrannan päästötavoite on linjassa IPCC:n tuoreen raportin kanssa. Myös asukkaiden ja yritysten on nyt osallistuttava ilmastotalkoisiin.

Minna Mänttäri

Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä kokonaan hiilineutraali, ja tavoite on linjassa tuoreen IPCC-raportin kanssa. Lappeenranta kuitenkin seuraa pääasiassa päästökauppasektorin ulkopuolisia päästöjä, eli merkittäviä teollisuuden päästöjä ei ole mukana tavoitteissa. Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtajan Ilkka Räsäsen mukaan puun käytön kestävyys on ehdoton edellytys sille, että metsäteollisuuden voi säilyttää alueella.
Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä kokonaan hiilineutraali, ja tavoite on linjassa tuoreen IPCC-raportin kanssa. Lappeenranta kuitenkin seuraa pääasiassa päästökauppasektorin ulkopuolisia päästöjä, eli merkittäviä teollisuuden päästöjä ei ole mukana tavoitteissa. Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtajan Ilkka Räsäsen mukaan puun käytön kestävyys on ehdoton edellytys sille, että metsäteollisuuden voi säilyttää alueella.

Lappeenrantalainen Anja Ruuth kertoo kävelevänsä joka paikkaan ja kierrättävänsä ahkerasti. Hannu Uski taas on vähentänyt autoilua, sillä ilmastonmuutos ahdistaa häntä. Savitaipalelainen Taava Haapala-Innanen sen sijaan ei käy etelänmatkoilla lentämisen päästöjen vuoksi.

Eteläkarjalaiset ovat heränneet ilmastonmuutokseen, mikä on hyvä, sillä YK:n alaisen kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n uusi, merkittävä ilmastoraportti välittää karun viestin: maapallon lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatii toimia jokaiselta.

Piitu Metsälä

Lappeenrantalainen Anja Ruuth ei pode vakavaa ilmastoahdistusta, mutta on tehnyt muutoksia arkeensa ympäristön hyväksi. Ruuth kertoo olevansa ahkera kierrättäjä, ja autoa hän ei käytä lainkaan.

Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä kaupungin on määrä olla kokonaan hiilineutraali. Päästöjä on tähän mennessä vähennetty 40 prosenttia.

Kaupungin tavoitteet ovat linjassa IPCC-raportin kanssa, toteaa ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.

— Lappeenrannan päästövähennystavoite 2030 mennessä on jonkin verran tiukempi kuin IPCC:n raportin yleinen tavoite. Ilmastotoimissa ei voida odottaa yhteisiä kansallisia tai kansainvälisiä linjauksia, vaan toimiin tulee ryhtyä kaikilla tasoilla kuntalaiset mukaan lukien, sanoo asiantuntija Petri Kero.

Ella Vuorinen

Lappeenrantalainen Riina Liutu kertoo seuranneensa ilmastokeskustelua huonosti. Hän kuitenkin pyrkii käyttämään julkista liikennettä ja vähentämään yksityisautoilua niin paljon kuin mahdollista.

Laskentatapa määrää sijoituksen vertailussa

Kaupunkilaisten kannustaminen ei kuitenkaan riitä, mikäli alueen yritykset eivät vähennä päästöjä tarpeeksi. Lappeenrannan kaupunki seuraa pääasiassa päästökauppasektorin ulkopuolisia päästöjä, eli merkittäviä teollisuuden päästöjä ei ole mukana tavoitteissa.

Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo on vertaillut maakuntien kasvihuonekaasupäästöjä. Ilman päästökaupan alaista teollisuutta Etelä-Karjala sijoittuu 19 maakunnan joukossa kolmanneksi kohtuullisilla päästöillään. Jos mukaan otetaan suurteollisuus, Etelä-Karjalan sijoitus heilahtaa. Sen päästöt ovatkin viidenneksi suurimmat. Päästöt yli kaksinkertaistuvat asukasta kohden.

Alueen suurteollisuuden päästöihin paikallisten asukkaiden on hankala vaikuttaa. Suurteollisuudenkin päästöjä pitäisi leikata rajusti, mutta keinoina ovat lähinnä päästökauppa ja yritysten vastuullisuuteen vetoaminen.

Vertailun luvut ovat viiden vuoden takaa, koska maakuntakohtaisia tuoreempia lukuja ei ole. Lounasheimo sanoo, että jos Etelä-Karjala seuraa yleistä kehitystä, päästöt ovat nykyään hieman pienemmät. Kaikkea tämäkään vertailu ei sisällä. Esimerkiksi lentoliikenteen vaikutus puuttuu, koska sen alueellinen jyvittäminen on hankalaa.

Ella Vuorinen

Savitaipalelaista Taava Haapala-Innasta ilmastoasiat mietityttävät. Hän kertoo pienentäneensä omaa hiilijalanjälkeään lopettamalla lentämisen: ”En harrasta etelänmatkoja, mutta autoilu on paheeni.”

Liikenteessä on vielä paljon tehtävää

Lappeenrannan kaupungin omien päästöjen suurimmat vähennysmahdollisuudet ovat rakentamisessa, lämmityksessä ja joukkoliikenteessä. Räsänen katsoo, että kaupungilla on teollisuuden lisäksi kaksi suurta päästöhaastetta.

— Liikenteen päästöjen vähentämisen eteen pitäisi tehdä paljon. Toinen suuri haaste on uusiutuvan sähkön tuotanto. Meidän pitää pystyä rakentamaan paikallisia, uusia tuulivoimaloita.

Aurinkovoiman ja tuulivoiman osuus koko alueen sähköntuotannosta on vielä pieni.

— Suurin osa sähköstä tuotetaan alueen metsäteollisuudessa puutähteestä. Biojätteistä ja jätelietteistä tehtävässä biokaasussa on alueella vielä melko suuri potentiaali. Etelä-Karjalan jätehuollon Kukkuroinmäen käsittelykeskukselle avataan biokaasulaitos vuonna 2020, Kero sanoo.

Lentäminen tuottaa maailmanlaajuisesti merkittäviä päästöjä, mutta silti Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on kasvattaa lentokentän matkustajien määrää massiivisesti.

— Jokaisessa edistyksellisessä ilmastokaupungissa on lentokenttä, se liittyy elinvoimaisuuteen.

Piitu Metsälä

Lappeenrantalainen Arja Forsman sanoo, ettei ilmastonmuutos ahdista häntä kovinkaan paljon. Hän ei toistaiseksi ole muuttanut arkeaan vähentääkseen päästöjään.

Kukaan ei voi olla vapaamatkustaja

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Lassi Linnanen on Suomen ilmastopaneelin jäsen. Hän sanoo, että maakunnan kaikkia toimijoita, niin yksittäisiä eteläkarjalaisia kuin teollisuutta, koskee sama perustilanne. Nykyinen toiminta ja tavoitteet eivät ole riittäviä, vaan on toimittava kunnianhimoisemmin.

Linnanen sanoo, että kyse on palapelistä. Siksi esimerkiksi paikallinen asukas ei voi heittäytyä toimettomaksi siksi, että vieressä tehdas tupruttaa saasteita. Vaikka liikkuminen edellyttäisi jonkin verran autoilua, jäljelle jää vielä paljon asioita, joilla päästöihin voi vaikuttaa: on asuminen, ruoka ja juoma sekä tavaroiden ja palveluiden hankinta.

Kodeissa hiilijalanjälkeä voi pienentää selkeillä valinnoilla: säästämällä energiaa, vaihtamalla uusiutuvaan sähköön, välttämällä kaukolentoja, käyttämällä joukkoliikennettä ja pyöräilemällä, lisäämällä kasvisruoan osuutta ja ostamalla kestäviä, vastuullisesti valmistettuja tuotteita.

— Kuluttajalla on valta, ei yksin vientiteollisuudella. Jokaisen tahon on tehtävä enemmän, jos tämä haaste halutaan ratkaista. Vapaamatkustajia ei voi olla Etelä-Karjalassa eikä Zimbabwessa, Linnanen sanoo.

Ella Vuorinen

Lappeenrantalainen Hannu Uski sanoo, että ilmastonmuutos ahdistaa häntä. ”Ketäpä ei ahdistaisi? Olen itse vähentänyt autolla ajamista.”

Tästä on kyse

Maailman kaikkien valtioiden on sitouduttava pikaisiin ilmastotoimiin, mikäli maapallon lämpötilan nousu halutaan pitää kurissa. Näin toteaa kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC tuoreessa raportissaan.

Raportin mukaan ihmisen aiheuttama lämpeneminen on vielä mahdollista rajata keskimäärin 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta, mutta se vaatii ennätyksellisen nopeita toimia.

Vain puoli astetta enemmän tarkoittaisi, että merenpinta nousisi enemmän ja luonnon ekosysteemit olisivat vaarassa, käytännössä esimerkiksi kaikki korallit kuolisivat.

Nykyisillä päästövähennyksillä ilmasto lämpenee keskimäärin kolme astetta.

Piitu Metsälä

Lohjalainen Heli Anttila kertoo pohtivansa ilmastonmuutosta paljon. ”Muutokset näkyvät jo sääilmiöissä. Ilmaston hyväksi kierrätän kaiken, minkä voin. Lentokonetta en käytä lainkaan.”

Päästöt Etelä-Karjalassa

kasvihuonekaasut hiilidioksidiksi muutettuna, 2013


Yhteensä: 17,4 tonnia/asukas/vuosi
Päästökaupan alainen teollisuus: 9,4 t/as/v
Kotimaan liikenne: 2,4 t/as/v
Muu energiankäyttö: 2 t/as/v
Sähkönkulutus: 1,7 t/as/v
Maatalous: 1 t/as/v
Kaukolämpö: 0,4 t/as/v
Jätteenkäsittely: 0,4 t/as/v


Lähde: Suomen ympäristökeskus

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat