Länsirannikolla vihattu ja vainottu merimetso on vakiintunut Vuokselle — Saimaalla pesimäikäiset luppolinnut parveilevat ilman lisääntymisaikeita

Saimaan alueella on nähty vuosittain 10—20 merimetsoa jo noin 20 vuoden ajan.

Jorma Ignatius

Merimetso vahtipaikallaan Vuoksen kivellä.
Merimetso vahtipaikallaan Vuoksen kivellä.

Vihattu ja vainottu merimetso on vakiinnuttanut asemansa Vuoksella. Merimetsosta on tullut Saimaan alueella havaintoja noin 10—20 vuosittaisesta yksilöstä jo kahdenkymmenen vuoden ajan.

— Linnut viihtyvät lähinnä Vuoksella josta on muodostunut niiden talviaikainen ruokailualue. Havaintoja on tehty myös ympäri Saimaata, kertoo Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen suojeluvastaava Juha Juuti.

Todennäköisesti merimetsot nousevat Suomenlahdelta Vuoksen vesistöä pitkin sisämaahan. Yksittäisiä havaintoja linnuista on talvella esimerkiksi Kuparin rannasta, jossa ne kerääntyvät Vuoksen keskeltä pilkottavalle isolle kivelle.

Sinkut luppolinnut liikkuvat parvessa

Juutin mukaan pieni ja vakiintunut merimetsokanta ei aiheuta mitään haittaa Saimaan ja Vuoksen muille lintulajeille, kalastukselle tai ympäristölle. Merimetsojen ei ole havaittu kiistelevän tai kahinoivan toisten lajien kanssa, eikä niiden läsnäolo vaikuta muiden lajien pesintään.

— Mitään ongelmia ei ole odotettavissa, merimetson runsastuminen alueella on yhden käden sormilla laskettavissa.

Lintuja voisi itse asiassa olla vaikka puolet enemmän, eikä se siltikään vaikuttaisi Saimaan kokoisella alueella.

Lintuharrastajalle linnut ovat aina hienoja. Maallikko katsoo lintuja toisenlaisilla silmillä.

Juutin mukaan kannan nousuakaan ei ole ennustettavissa, sillä tilastojen mukaan merimetso ei ole pesinyt Saimaalla kahdenkymmenen vuoden aikana kertaakaan. Osa linnuista on pesimisikäisiä aikuisia, mutta Juutin käsityksen mukaan ne ovat parvessa liikkuvia luppolintuja, joilla ei ole aikomusta lisääntyä.

Linnunkakan tappamat kelot

Merimetso on kuulunut Itämeren linnustoon kautta aikojen. Sitä on vähennetty metsästämällä, mutta laji on lähtenyt kasvamaan uudelleen. Nykyään merimetso on luonnonsuojelulain alainen laji, ja sen saa tappaa vain poikkeusluvalla.

Lajin on syytetty vaikuttavan negatiivisesti kalakantaan. Juutin mukaan osa tutkimuksista osoittaa, ettei merimetso vaikuta kalakantaan millään lailla.

— Merimetso syö pientä roskakalaa. Jotkut tutkimukset tulkitsevat sen nimenomaan parantavan kalastettavia kalakantoja.

Itämeren saaristossa ja ulkoluodoilla näkyy monasti merimetsojen jätösten valkoiseksi maalaamia kallioita, jossa suuret yhdyskunnat istuvat kuolleiden kelojen oksilla. Juuti ei pidä tätä kovin vakavana haittana ympäristölle, eikä usko että vastaava näky toistuisi Saimaalla.

Juutin mukaan merimetso on sympaattinen lintu, joka ei pidä edes kovaa ääntä.

— Lintuharrastajalle linnut ovat aina hienoja. Maallikko katsoo lintuja toisenlaisilla silmillä, Juuti tuumaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Uusimmat uutiset