Vedessä rötköttäessään puut palvelevat ekologiaa — Etelä-Karjalassa tutkitaan hakkuujätteen käyttöä vedenpuhdistuksessa

Rankakimppujen hyödyntäminen vesiensuojelussa kiinnostaa metsänomistajia ja metsäteollisuutta. Toimintamallia esittelevä opas on luvassa ensi vuoden puolella.

Kai Skyttä

Uppopuun puhdistuskykyä tutkitaan Suomen ympäristökeskuksen Puumavesi-hankkeen ohella muun muassa Saimaariumissa Lappeenrannassa. Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjalan tyky-päivässä harjoiteltiin nippujen asentamista veteen Sammonlahden uimarannalla.
Uppopuun puhdistuskykyä tutkitaan Suomen ympäristökeskuksen Puumavesi-hankkeen ohella muun muassa Saimaariumissa Lappeenrannassa. Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjalan tyky-päivässä harjoiteltiin nippujen asentamista veteen Sammonlahden uimarannalla.

Saimaan 8 000 vuotta vanhat uppopuut eivät lillu vedessä toimettomina. Joka kevät niiden pinnalle kasvaa uusi annos bakteereita, leviä ja sienirihmastoja, joita järven pieneliöt syövät suuhunsa.

Ravintoketjun vauhti kiihtyy, kun hyönteiset, kalat ja sammakot saapuvat apajille. Samalla kuin huomaamatta veteen liuenneiden ravinteiden määrä vähenee ja vesi muuttuu aiempaa puhtaammaksi.

Luonto on ratkaisuissaan yksinkertainen. — Kari-Matti Vuori

— Luonto on ratkaisuissaan yksinkertainen: vedessä rötköttäessään puut palvelevat ekologiaa, toteaa johtava tutkija Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

Herää ajatus idean soveltamisesta. Voisivatko hakkuutähteet ja puunrangat puhdistaa valumavesiä laajemminkin?

Rankakimpussa käy kuhina

Suomen ympäristökeskuksen johtama hanke etsii kysymykseen vastausta muun muassa Savitaipaleen Kapakk’ojalta. Kosteikon purkuojasta tehtyjen mittausten perusteella näyttää siltä, että veden peittämässä rankakimpussa käy vilkas kuhina.

— Vesihyönteisten toukkia on huomattavan paljon. Ne tarjoavat ruokapöydän runsaalle eliöstölle.

Kirkonkylässä sijaitseva Kapakk’oja päätyi tutkimuskohteeksi olosuhteiden pakosta. Kenttämittaukset aiottiin tehdä jätevedenpuhdistamon alapuolisella Siparinojalla, mutta vuoden 2018 kuivana kesänä vettä ei riittänyt rankanippujen peittymiseen.

Tutkimuksia aiotaan jatkaa vielä Lappeenrannan ympäristössä. Koealueeksi voisi sopia vaikka jokin Pien-Saimaan hulevesikosteikoista.

Kai Skyttä

Malluaisen ja kaislakorennon toukat ovat indikaattoreita tutkittaessa puuaineksen vedenpuhdistuskykyä.
Malluaisen ja kaislakorennon toukat ovat indikaattoreita tutkittaessa puuaineksen vedenpuhdistuskykyä.

Rangat veteen hallitusti

Metsänomistajat ja metsäteollisuus ovat hyvin kiinnostuneita menetelmästä, joka on luonnonmukainen, edullinen ja käytännössä lähes huoltovapaa. Rankakimppu saa jäädä veteen elinkaarensa loppuun saakka.

— Puumateriaalia ei kuitenkaan laiteta veteen miten sattuu; kaikki täytyy tehdä hallitusti.

Puuaineksen tulee olla joko kuusta tai mäntyä, ja rankakimppu asetetaan ojaan pitkittäin. Ravinteiden keräämisen ohella puuaines torjuu myös eroosiota.

Laskeutusaltaaseen rangat tulevat poikittain. Rangoilla ei pidä tukkia virtaamaa, vaan puuaineksen määrä mitoitetaan vesialueen mittojen mukaan.

Kari-Matti Vuori kertoo toimintamallia esittelevän oppaan valmistuvan ensi vuoden puolella. Uudelle biologiselle puhdistusmenetelmälle arvioidaan löytyvän käyttöä ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden vesiensuojelussa.

Kai Skyttä

Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjalan väki sitoi tyky-päivänään vedenpuhdistukseen soveltuvia rankanippuja.
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjalan väki sitoi tyky-päivänään vedenpuhdistukseen soveltuvia rankanippuja.

Savitaipaleen lukiolaiset näytteenotossa

Ympäristöministeriö rahoittaa Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin -hanketta (Puumavesi-hanke) 230 000 eurolla. Kysymys on yhdestä edellisen hallituksen kiertotalouteen liittyvistä kärkihankkeista.

Hanketta on osaltaan rahoittanut myös Savitaipaleen kunta. Yksityisten metsätalousyrittäjien lisäksi yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Suomen Metsäkeskus ja Metsä Group. Lisäksi Savitaipaleen lukion oppilaat ovat vastanneet Kapakk’ojan tutkimuskohteen näytteidenotosta ja analysoinnista.