Tontinomistajaa alkaa väkisinkin sapettaa, kun pihatien vallannutta jäistä aurausvallia joutuu rautakangen kanssa hajottamaan — Lumitilat ovat täyttyneet eikä niitä ehditä tyhjentämään, kun uutta lunta jo sataa, vastaa kaupunki

Ilmatieteen laitoksen lumimittaritkaan eivät ole olleet kaiken aikaa lumentulon tasalla. Tiedätkö sinä, missä on tosi paksu hanki? Kerro Etelä-Saimaalle.

Kai Skyttä

Näin korkea pihatien täyttänyt valli oli esteenä, kun tulin maalta kotiin, Kari Taskula näyttää pihassaan Kalervonkadulla.
Näin korkea pihatien täyttänyt valli oli esteenä, kun tulin maalta kotiin, Kari Taskula näyttää pihassaan Kalervonkadulla.

Metrinen jäätynyt aurauspenkka odotti kotiin palaavaa Kari Taskulaa Lappeenrannan Kalervonkadulla. Tiekarhu oli työntänyt kadusta irronneen jään ja lumen pihatien aukosta sisään.

— Sitä oli niin paljon, että sisemmällä oleva pihaporttikin oli avautunut, Taskula kertoo.

Lumikola ja lapio eivät riittäneet pihatien avaamiseen, vaan avuksi tarvittiin rautakanki.

— Tontin omistaja vastaa omalta kohdaltaan irtolumen poistosta, se on selvä. Mutta kun kaupungin urakoitsijan aura-autot lähtevät liikkeelle vasta tietyn lumikertymän jälkeen, ehtii lumi painautua autojen alla kovaksi ja jäiseksi. Sitten vasta kuukauden tai kahden jälkeen tulee tiekarhu, joka ajaa tiehen tamppautuneen jäälumen pohjia myöten valliksi ihmisten porttien kohdalle. Kun valli jäätyy, sitä ei ilman konevoimaa siirretä sivuun.

Kari Taskula

Kari Taskula otti kuvan kotiportinkin avanneesta lumi- ja jäävallista ennen kuin tarttui rautakankeen ja lapioon.
Kari Taskula otti kuvan kotiportinkin avanneesta lumi- ja jäävallista ennen kuin tarttui rautakankeen ja lapioon.

Kalervonkadulla ja lähikaduilla Lepolassa asuu paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät mahda tällaiselle esteelle mitään. He joutuvat tilaamaan traktorin, jos haluavat kodistaan poistua.

— Entä jos he tarvitsevat sairasautoa? Sekään ei pääse pihaan, Taskula muistuttaa.

Tiekarhu voisi tehdä työn ilman, että jäljestä aiheutuu kohtuutonta vaivaa asukkaille.

— Olen havainnut, että jos seison portinpielessä karhun kulkiessa ohi ja katson kuljettajaa silmiin, tämä kääntää esiin levyn, joka estää lumen ja jään tulon ajotielleni, Taskula kertoo.

Vai haluaako kaupunki säästää lumenkuljetuskustannuksiaan? — Kari Taskula

Hän esittääkin, että katuja karhutessa mukana kulkisi traktori, joka samalla kuljettaisi liittymien lumet pois lumenkaatopaikalle.

— Vai haluaako kaupunki säästää lumenkuljetuskustannuksiaan sälyttämällä koko kadun lumikertymän pois viennin tontinomistajien vastuulle?

Tontin kohdalla oleva lumi on tontinomistajan vastuulla, kaupungin tiemestari Ulla Kiiveri muistuttaa. Tänä talvena vastuu on ollut ankara, hän myöntää.

— Vastuuta on pyritty kohtuullistamaan käyttämällä lumistopparia höyläyksen yhteydessä. Ongelmana on, että lumitilat katujen varsilla ovat täyttyneet eikä niitä ole ehditty tyhjentämään, kun uutta lunta on tullut koko ajan.

Katujen aurauksessa ja lumien poistossa noudatetaan katuluokitusta: pääväylät ovat ensimmäisellä sijalla, jolloin kokooma- ja tonttikaduille ehditään vasta myöhemmin.

Kaupunki ei voi liittymiä puhdistaa, Kiiveri sanoo.

— Liittymiä on kymmeniä tuhansia. Jos yhdelle kävisi liittymän puhdistamassa, se pitäisi pystyä tekemään kaikille. Katujen kunnossapidon määrärahat ovat rajalliset.

Kai Skyttä, Kai Skyttä

Lumi Kalervonkadulla tamppautuu nopeasti jäiseksi ennen aura-auton tuloa, sillä katua myöten ajetaan paljon myös jäähallille. Kari Taskula kertoo.
Lumi Kalervonkadulla tamppautuu nopeasti jäiseksi ennen aura-auton tuloa, sillä katua myöten ajetaan paljon myös jäähallille. Kari Taskula kertoo.

Ilmatieteen laitoksen Lappeenrannan Lepolan mittauspisteellä oli 42 senttiä lunta tiistaina aamupäivällä, iltapäivän puolella enää 41 senttiä. Kuluvan talven mittaushuippu oli sunnuntaina, 46 senttiä.

— Lumi vajoaa kasaan myös pakkasilmalla. Heti sateen jälkeen lukema on korkeimmillaan, sitten se tiivistyy omalla painollaan, ja myös haihtumista voi olla, meteorologi Eerik Saarikalle kertoo.

Mittauslaite mittaa lunta ylhäältä alaspäin. Se lähettää säteilyä alaspäin ja tulkitsee siitä lumen paksuutta jatkuvalla syötöllä. Ilmatieteen laitos saa tiedon kymmenen minuutin välein. Tilastoihin jäävä tulos on aamukahdeksan mittauksesta, mikä on perua manuaalisen mittauksen ajalta.

— Tulos edustaa kuitenkin vain juuri sitä mittauspistettä. Jo ihan lähellä voi olla lunta selvästi enemmän tai vähemmän tuulesta ja tuiskusta johtuen, Saarikalle muistuttaa.

Siksi hän varottaakin tulkitsemasta lukuja koko paikkakuntaa koskevina.

Lepolan mittauslaite on tänä talvena oikutellut, eikä ole antanut lumitietoja likikään joka päivälle. Myös pitkän aikavälin tilastot Lepolan asemalta puuttuvat, mutta yhdistelemällä lentoaseman ja Lepolan mittaustuloksia löytyy tieto, että lumipeite vastaa suunnilleen tammikuun keskiarvoja; tammikuun 15. päivän keskilukema 30 vuodelta on 37 senttiä lunta, ja tammikuun 31. päivän keskiarvo on 47 senttiä.

Ruokolahden mittauspisteessä lunta oli tiistaina 53 senttiä, mutta sieltäkään ei löydy vuosikymmenten keskiarvoa.

Virallisten havaintojen harvalukuisuudesta ja pienestä kattavuudesta johtuen Etelä-Saimaa kääntyykin teidän lukijoiden puoleen. Ilmoitelkaa meille, missä päin tiedätte paksun hangen paikkoja, niin käymme mittaamassa. Vinkatkaa sähköpostilla osoitteessa uutinen@esaimaa.fi.