Auraajan arkea on herätä yöllä kurkistamaan ikkunasta — Kuluvan talven lumimyräkät ovat pitäneet ruokolahtelaisen Jarmo Raution hälytystilassa

Aurakuski jaksaa kiirettä, vaikka oman pihan lumitöihin ei ehtisikään. Luminen talvi on poikkeus epävakaista vuosista, jotka uhkaavat muuttaa traktorin metsäkonetarkoitukseen.

Jasmin Ojalainen

Jarmon Raution puhelin on soinut tänä talvena lähes taukoamatta. Aurausurakassa auttaa isänsä jalanjäljissä seuraava Eino Rautio, 18. Traktoreihin on tottunut myös sekarotuinen Turre.
Jarmon Raution puhelin on soinut tänä talvena lähes taukoamatta. Aurausurakassa auttaa isänsä jalanjäljissä seuraava Eino Rautio, 18. Traktoreihin on tottunut myös sekarotuinen Turre.

Ensimmäinen asia, jonka ruokolahtelainen Jarmo Rautio tekee talviaamuisin, on vilkaisu ulos ikkunasta. Lumiauramiehen kello on usein soimassa aamuyöstä. Tähän aikaan vuodesta ajoitus on kriittinen, sillä vilkkaasti liikennöidyillä teillä märkä lumi ei saa tamppaantua hetkeäkään.

— Jos ennuste näyttää että saattaa tulla lunta, kello on soimassa kahden aikaan yöllä. Kun osaisikin sen optimiajan, mutta meteorologitkaan eivät aina tiedä huomisesta. Se on ambulanssihommaa, Rautio kiteyttää.

Pääsääntöisesti aura lähtee liikkeelle kun lunta on viisi senttiä. Neljän pitäjän alueella välillä Ruokolahti, Rautjärvi, Sulkava ja Savonlinna ajokilometrejä voi tulla kolmesataa päivässä. Talven aikana traktorikopissa kuluu yhteensä 5 000—6 000 kilometrin verran. Tahtia helpottavat kolme aliurakoitsijaa ja isällään työssäoppimista suorittava Eino Rautio, 18.

— Huippuaikaan yhteistyökumppanit ovat erittäin tärkeitä paletin pyörittämisessä. Joskus tulee pitkiäkin rupeamia yhtä kyytiä ja pitää puhaltaa peli poikki. Jos 4—5 tuntiakin käy nukkumassa, niin taas jaksaa.

Nyt jo aurattu kaksi kertaa enemmän kuin kolme vuotta sitten yhteensä

Tänä vuonna ensimmäiset auraukset tehtiin lokakuun viimeisinä päivinä. Vähälumisten talvien jälkeen valkeana pöllynnyt joulukuu piti aurakuskin poikkeuksellisen kiireisenä.

— Menneinä talvina aurattiin 6—7 kertaa ennen vuoden vaihdetta, tähän mennessä niitä on ollut viitisentoista. Kiireestä ei pidä valittaa, se on ammatinvalintakysymys. Kolme vuotta sitten koko talvessa oli kahdeksan lähtöä.

Päänvaivaa tuo se, että runsaslumisina vuosina teiden kesäkunnossapidon laiminlyönti tuntuu renkaan alla ja aurausmerkit puuttuvat suurimmaksi osaksi etenkin metsäautoteiltä. Sen lisäksi kuluva talvi on ollut lähellä auraajan katastrofikelejä.

— Talvi on ollut erittäin haasteellinen, koko ajan on märkää lunta ja pohjat ovat kaikki sulat. Se on todella hidasta ja suurtöistä. Seitsemän senttiä pakkaslunta joka neljäs päivä olisi sopiva.

Jasmin Ojalainen

Sesonkiajan työpäivät voivat venyä helposti pitkiksi. Kerran jouduin Einolle soittamaan, että nyt on tultava kotiin lepäämään, Jarmo Rautio muistelee.

Kun lumityöt loppuvat, hyppää Rautio metsäkoneen rattiin. Entisaikoina aurauskausi on parhaimmillaan jatkunut aina huhtikuulle, mutta nyt talvet ovat äärimmäisen vaihtelevia ja epävakaita. Aurakuskin on varauduttava siihen jatkossakin.

— Maaliskuu on pitkien ennusteiden mukaan vielä talvikuukausi mutta se on opittu, että pelkästään lumitöiden varaan ei voi jättää. Nollan kahden puolen keikkuminen varmasti lisääntyy tulevaisuudessa, mutta ei kenenkään rahapussi kestä päivystää koko talvea.

Oma piha jää viimeiseksi hommaksi

Sään määräämästä aikataulusta huolimatta aurakuskia palkitsee yrittäjän vapaus tahdittaa omaa urakointiaan. Lisäksi avattu tie on konkreettinen osoitus päivän hyvästä työstä: traktorin ratissa istuu arjen sankari niin metsäkoneenkuljettajille kuin kyläläisillekin.

— Torstaiaamuna hinattiin mökkiläinen hangesta Ilmajärven toisella puolella, bemari ei liikkunut umpihangessa. Niitä tulee tehtyä aina. Jos ohikulkumatkalla huomaa kuplavolkkarin kokoisen mällin märkää lunta liittymässä, totta kai pyritään ottamaan pois.

Omalla tienpätkällä huolta ei juuri ole, sillä se saa luonnollisesti edestakaisin kulkevasta lumiaurasta aina tarpeen mukaan. Lumen luonti kotipihalla jää kuitenkin usein viimeiseksi ajatukseksi.

— Tahtoo olla, että oma piha jää viimeiseksi hoidettavaksi. Kolaan en ole tarttunut tänä talveen kertaakaan, vaimo on hoitanut sen, Rautio naurahtaa.

Fakta: Jarmo Rautio

56-vuotias. Asuu Ilmajärven kylässä Ruokolahdella.
Toiminut traktoriurakoitsijana 20 vuotta.
Perheessä vaimo, 18- ja 20-vuotiaat pojat, 3-vuotias suomenpystykorva Nallu ja 13-vuotias sekarotuinen Turre. Turre palkittiin hengenpelastusmitalilla vuonna 2012, kun se pelasti vanhemman pojan jäältä.
Harrastaa metsästystä.

Vähästä ei hetkahda

Mistä innostuit viimeksi?
— Tällä hetkellä voisi sanoa, että pakkaslumesta.

Kehen haluaisit tutustua?
— En ole ajatellut. Sauli Niinistöön.

Mikä ongelma maailmassa pitäisi ratkaista?
— Aurausviuhkojen puuttuminen, mutta se ei nyt kuitenkaan maailmanlaajuisesti vaikuta. Byrokratia.

Mikä hävetti viimeksi?
— Viime aikoina ei ole mikään oikein hetkauttanut.

Mitä mietit saunassa?
— No comment.