"Pahinta oli yksinäisyys, ettei ollut toista aikuista jakamassa asioita" — Lappeenrannassa alkaa pyöriä Lapsiarkki, josta yksinhuoltajatkin voivat saada vertaistukea ja hoitoapua

Kaikenlaisten perheiden toivelistan kärjessä ovat keskusteluseura ja lastenhoito. Yhden ja kahden huoltajan perheiden toiveet eivät eroa toisistaan.

Mika Strandén

Anne Temonen haki perjantaina tyttärensä Aadan (edessä) ja Amelian Voisalmen päiväkodista. Opintoihin kuuluvien työharjoittelujen aikana aikataulujen kanssa on välillä tehnyt tiukkaa.
Anne Temonen haki perjantaina tyttärensä Aadan (edessä) ja Amelian Voisalmen päiväkodista. Opintoihin kuuluvien työharjoittelujen aikana aikataulujen kanssa on välillä tehnyt tiukkaa.

Lappeenrantalainen Anne Temonen, 30, on ollut syksystä 2015 alkaen yksinhuoltaja. Temosen kaksi tytärtä olivat alle kolmen ja viiden, kun hän jäi näiden kanssa kolmistaan.

— Olihan se hankala hetki, kun tajusi, että nyt on oikeasti yksin pyöritettävä arkea. Pahinta oli yksinäisyys. Ettei ollut toista aikuista jakamassa asioita. Tuli huoli siitä, että pärjääkö ja jaksaako.

Vanhempien, sisarusten ja ystävien tukiverkon avulla Temonen pärjäsi ja jaksoi.

Kaikilla ei ole tukiverkkoa. Ensi lauantaina Lappeenrannassa alkaa uusi palvelu, Lapsiarkki, joka tähtää siihen, että yksinhuoltajillakin olisi mahdollisuus huilia, tavata muita vanhempia, ottaa omaa aikaa tai hoidella asioitaan rauhassa.

Vastaus ihmisten toiveisiin

Toimintaa alkaa pyörittää Lappeenrannan seurakunta Koulukatu 10:ssä lauantaisin, myöhemmin mahdollisesti myös keskiviikkoisin. Lapsia voi jättää arkkiin kahdeksi tunniksi kello 10—13.

Kerrallaan arkkiin otetaan enintään 15 lasta, ja seurakunnan lastenohjaajia on paikalla kolme. Palvelu on perheille ilmaista.

Seurakuntien Lapsiarkki-toiminta alkoi noin vuosi sitten 17 paikkakunnalla, muun muassa Imatralla, ja laajenee nyt seitsemään uuteen seurakuntaan.

Lapsiarkki on vastaus ihmisiltä tulleisiin toiveisiin, kertoo projektipäällikkö Päivi Malmivaara kirkkohallituksesta.

— Teimme kyselyn siitä, millaista tukea vanhemmat toivovat. Esiin nousivat kuuntelu, keskustelu, vertaistuki ja lastenhoito.

Mika Strandén

Anne Temonen (oik.) kertoo, että yksin arkea pyörittäessä pahinta on juuri yksinäisyys, se, ettei ole toista aikuista jakamassa arkea. Tukiverkon avulla Temonen on pärjännyt hyvin Aadan (vas.) ja Amelian hoidossa.
Anne Temonen (oik.) kertoo, että yksin arkea pyörittäessä pahinta on juuri yksinäisyys, se, ettei ole toista aikuista jakamassa arkea. Tukiverkon avulla Temonen on pärjännyt hyvin Aadan (vas.) ja Amelian hoidossa.

"Pahimpia hetkiä ovat illat"

Anne Temosen lista ei poikkea tästä. Yksinhuoltajaksi jäädessään Temonen oli työtön, mutta nyt lähihoitajaopinnot ovat loppusuoralla.

— Pahimpia hetkiä ovat joskus illat. Niidenhän pitäisi olla rauhoittumisen aikaa, mutta lapsilla kierrokset vain nousevat. Ja jos itse on työstä tai koulusta väsynyt, tuntuu, että pakka leviää. Silloin pitää vain pysähtyä ja soittaa jollekulle, purkaa itseään.

Yhtä korvaamatonta on lastenhoitoapu.

— Se että pääsee joskus yksin ruokakauppaan, on iso juttu. Tai se, että tiedät, että on mahdollisuus tehdä jotain hetki itsekseen. Sukulaisiakaan ei aina haluaisi vaivata.

Samat murheet kaikilla

Lapsiarkin on ajateltu auttavan eniten yksinhuoltajia, mutta ketään ei rajata pois. Kahden vanhemman perheissä ongelmat ovat kyselyn mukaan ihan samoja kuin yksinhuoltajaperheissäkin, kertoo Malmivaara.

— Se että pääsee joskus yksin ruokakauppaan, on iso juttu. Tai se, että tiedät, että on mahdollisuus tehdä jotain hetki itsekseen. —  Anne Temonen

— Aikapula, väsymys, riittämättömyyden tunne tulevat esille kaikissa vastauksissa. Kahden vanhemman perheissäkin elämä on usein niin aikataulutettua, ettei yhteistä aikaa tahdo löytyä. Ja yhtä lailla molemmissa on puutteita turvaverkoissa.

Kyselyssä tuli esiin sekin, että myös kahden vanhemman perheissä on paljon yksinäisyyttä, parisuhteessa.

Kohtauspaikka myös vanhemmille

Anne Temonen arvelee, että takavuosina Lapsiarkki olisi tullut hänellekin hyvään tarpeeseen. Nyt haasteet ovat jo toiset. Kun on paljon prosessoitavaa, unohtelee asioita, ja Temonen unohti ilmoittaa esikoisen iltapäivätoimintaan. Se aiheuttaa nyt paljon järjestelyjä.

— Ja koko ajan on tunne, etten ole riittävästi läsnä.

Tunteitakin Lapsiarkissa tosin voi päästä purkamaan.

— Tavoitteena on matalan kynnyksen kohtauspaikka myös vanhemmille, Lappeenrannan seurakuntien lapsityönjohtaja Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta toteaa.

Tämän tavoitteen vuoksi toimintapaikaksi suunniteltiin alun perin jotakin kauppakeskusta, mutta lopulta päädyttiin omiin lapsiystävällisiin tiloihin leluineen, kaluasteineen ja temppuratoineen.

Lapsiarkki

Kaksivuotista hanketta toiminnan käynnistämiseksi eri puolilla maata rahoittaa Me-säätiö.

Mukaan ilmoittautui viime vuonna 25 pilottiseurakuntaa, joista Lappeenranta on yksi. Tarkoitus on tehtä toiminnasta jatkuvaa ja laajentaa sitä. Seurakunnat voivat räätälöidä toimintaa tarpeiden mukaan ja ottaa mukaan yhteistyökumppaneita.

Toiminta Lappeenrannassa alkaa lauantaina 10.2. kello 10—13.

Tarkoitettu 3—6-vuotiaille, mutta esimerkiksi sisarusten kohdalla ikärajasta voidaan joustaa.

Imatralla Lapsiarkki on avoinna keskiviikkoisin klo 1719 Tainionkosken Pappilassa, Kirkkokatu 4. Palaute toiminnasta on ollut hyvää.
.