Koskikara ei arkaile pulahtaa jäisiin vesiin — Sulavesien äärellä viihtyvä sukeltaja on ainoa muualla pesivä lintu, joka talvehtii säännöllisesti Etelä-Karjalassa

Talvikarat saapuvat Etelä- ja Keski-Suomen jokiin loka-joulukuun aikana sitä mukaa, kun vedet jäätyvät pohjoisessa. Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys järjestää koskikararetken Hiitolanjoelle sunnuntaina 11. helmikuuta.

Esa Sojamo

Koskikara on ainoa sukeltaja varpuslintujen joukossa.
Koskikara on ainoa sukeltaja varpuslintujen joukossa.

Varpuslintujen suureen lahkoon kuuluva koskikara on elintapojensa takia monin tavoin poikkeava ja erikoinen lintu.

Talvi on parasta aikaa tehdä tuttavuutta koskikaran kanssa, sillä se on ainoa alueellamme säännöllisesti talvehtiva lintu, joka pesii muualla.

Kottaraisen kokoinen, talvisten purojen äärellä viihtyvä kara rakentaa pesänsä sammalista kuohuvan veden yläpuolelle. Se on ainoa sukeltaja varpuslintujemme joukossa. Arkailematta veteen pulahtava lintu nousee jään reunalle mato tai joskus isompikin suupala nokassaan.

Sukeltaa ravinnon veden alta

Koskikara etsii ravinnostaan suurimman osan veden alta. Se sukeltaa ravinnokseen vesihyönteisiä, toukkia, äyriäisiä, nilviäisiä sekä pieniä kaloja. Esimerkiksi ryynit, marjat ja viljan se jättää muiden lintujen naposteltavaksi.

Talvikarat saapuvat Etelä- ja Keski-Suomen jokiin loka-joulukuun aikana sitä mukaa, kun vedet jäätyvät pohjoisessa. Kovina pakkastalvina niitä kertyy parhaille sulapaikoille muutamia kymmeniä. Takaisin koskikarat lentävät maalis-huhtikuussa.

Norjan tuntureilta talvehtimaan

Koskikarojen elämästä ja muuttoreiteistä on kerätty tietoa rengastamalla. Lappeenrantalainen lintuharrastaja Esa Sojamo on tehnyt lukemattomia maastoretkiä koskikarapuroille aina 1970-luvulta asti, jolloin linnun liikkeistä ei ollut paljoakaan tutkittua tietoa.

Esa Sojamo

Koskikarat saapuvat Etelä-Karjalaan talvehtimaan Norjan tunturialueelta asti.

Koskikarojen rengastusta jatkettiin aina vuosituhannen vaihteeseen saakka.

— Selville saatiin, että koskikarat tulevat jokseenkin luoteesta, jopa Norjan tunturialueelta asti tänne talven viettoon. Osa linnuista pesii myös Suomen tai Ruotsin Lapissa, Sojamo kertoo.

Etelän pesimäkanta hiipunut

Lapin tunturipuroille koskikaraa houkuttelee hyönteisravinnon runsas määrä. Pöntöillä pesintää tukemalla laji saatiin aikoinaan kotiutumaan jopa eteläiseen Suomeen, mutta viime vuosina pesimäkanta on jälleen hiipunut lähes olemattomiin.

Jos pesimäaikaan eivät hyönteiset lennä, silloin koko pesintä menee pipariksi.

Koskikaran pesimäkanta painottuu Suomessa Koillismaalle sekä Itä- ja Pohjois-Lappiin, missä arvioidaan pesivän noin 300 paria. Lintu luokitellaan nykyisin vaarantuneeksi.

— Suurin syy tähän lienee ilmastonmuutos, joka muuttaa pesimäaikaisia sääoloja. Jos pesimäaikaan eivät hyönteiset lennä, silloin koko pesintä menee pipariksi.

Etelä-Karjalassa talvehtii 80—100 karaa

Koskikarat ovat lyhytikäisiä. Keskimääräinen elinikä on noin kaksi vuotta, kymmenvuotiaaksi elänyt yksilö on jo harvinaisuus.

— Pesintöjen huono menestyminen melko lyhytikäisellä linnulla tarkoittaa lähes kokonaisen vuosiluokan pyyhkiytymistä pois kokonaiskannasta, jossa näitä vuosiluokkia ei muutoinkaan ole kovin montaa.

Koskikara on erityisen herkkä veden laadun muutoksille, ja talviset koskikarat näyttäisivät vähentyneen monissa turvetuotannon sameuttamissa vesissä pohjaeläinten määrien romahdettua. Laji on kärsinyt myös vesien säännöstelystä.

Esa Sojamo

Koskikara on herkkä veden laadun muutoksille.

Talvella koskikaroja arvellaan olevan Suomessa noin 5 000 yksilöä. Esa Sojamo arvioi, että Etelä-Karjalan alueella talvehtii nykyisin 80—100 koskikaraa.

— Takavuosina määrä oli selvästi suurempi. Väheneminen ei ole ollut kuitenkaan lineaarisesti jatkuvaa, vaan isompi romahdus tapahtui vuosituhannen taitteessa.

Koskikararetki Hiitolanjoelle

Imatran seudulla otollisin paikka koskikarahavainnoille on Hiitolanjoki Rautjärvellä, mutta havaintoja on tehty myös Unterniskanjoen ja Vuoksen rannoilla.

Lappeenrannassa koskikarapaikat keskittyvät Alajoen vesistöalueelle. Savitaipaleella karoja voi bongailla Partakosken ja Kärnäkosken alueilla.

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys järjestää ilmaisen koskikararetken Hiitolanjoelle sunnuntaina 11. helmikuuta. Matkaan lähdetään kimppakyydein Imatran keskusliikenneasemalta kello 9 ja kello 9.45 kokoonnutaan Simpeleen Teboililla. Oppaana retkellä toimivat Jari Kiljunen, Liisa Laitinen ja Juha Juuti.

Lähteet: Suomalainen lintuopas (Laine), Suomen linnut tunnistusopas (Laine), Birdlife.fi

Koskikara

Mustavalkea, virtaavien vesien ääressä viihtyvä lintu.
Pesimälintuna kirkasvetisten koskien laji Pohjois-Suomessa. Etelä- ja Keski-Suomessa harvinainen pesimälaji.

Ilmestyy Etelä-Suomeen loka–marraskuussa, palaa pesimäalueilleen maalis–huhtikuussa.

Kuuluu varpuslintujen suureen lahkoon, ollen niistä ainoa, joka sukeltaa.

Lähde: Luontoportti

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet