Ensi vuoden budjetti oli helpompi tehdä kuin edellisinä vuosina—Kaislarannan kiinteistöjen myynti ja kirkollisveron korotus antoivat liikkumavaraa Lappeenrannan seurakuntayhtymälle

Tiukan kulukuurin ja leikkausten ansiosta rahaa on jäänyt myös talteen—päättyvän vuoden talousarvioon kertyy noin miljoonan euron ylijäämä

Mika Strandén

Arkipäivän ehtoollista jaetaan Lappeen kirkossa.
Arkipäivän ehtoollista jaetaan Lappeen kirkossa.

Lappeenrannan seurakuntayhtymän ei tarvitse tuskailla päättyvän vuoden talousarviota.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti keskiviikkoiltana esittää sitä ja myös ensi vuoden budjettia kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi.

Kaislarannan kiinteistöjen myynti on tähän mennessä tuottanut 850 000 euroa.

Myös kirkollisveron korotus 0,1 prosenttiyksiköllä poikii verotuottoihin noin yhden miljoonan euron lisää.

Noin miljoonan euron ylijäämän ansiosta ensi vuoden budjetti säästyy leikkauksilta.

Valoisampia aikoja edelsi kolme peräkkäistä vuotta, jolloin alijäämän määrä vaihteli 400 eurosta 772 000 euroon.

Viime ja tämä vuosi on pidetty tiukkaa kulukuuria, joten rahaa on jäänyt myös talteen.

"Ei paineita leikata ensi vuodesta"

Talousjohtaja Kari Virtanen on työstänyt myös ensi vuoden budjetin ylijäämäiseksi.

Kaislarannan tontinmyynnit ja -vuokraukset tuovat kassaan todennäköisesti vielä noin 600 000 euroa.

— Budjetti oli helpompi tehdä kuin edellisinä vuosina, kun ei ollut paineita tehdä leikkauksia.

— Jäsenkato on silti tosiasia ja sen takia kulut on edelleen pidettävä kurissa. Veroprosentin korotus ei näytä kiihdyttäneen kirkosta eroamisia.

Purkutyöt alkanevat kesällä Koulukatu 10:ssä

Rahanmenoa on odotettavissa Koulukatu 10:n uudelleen jalostamisessa.

Vanhan rakennuksen purku ja hankesuunnittelu maksavat yhteensä lähes puoli miljoonaa euroa.

Lappeenrannan kaupunki on luvannut valmiin kaavan ensi kesäkuussa. Sen jälkeen päästään hakemaan rakennuslupaa, ja purkutyöt voisivat ajoittua aikaisintaan ensi kesään tai syksyyn.

— Arvio rakentamisen kokonaiskustannuksista on noin 11 miljoonaa. Ajattelemme, että noin 6 miljoonaa euroa olisi seurakuntayhtymän omaa rahaa ja noin 5 miljoonaa euroa lainarahaa.

Muut investoinnit yritetään pitää mahdollisimman pieninä.

Lisäksi seurakuntayhtymä alkaa ensi vuonna maksaa niin sanottua suorituslisää, mihin on varattu 100 000 euroa.

Säästöjä kertyy henkilöstö- ja kiinteistömenoista sekä tilojen ulosvuokrauksesta

Hengellisestä työstä hankalaa karsia

Seurakuntayhtymä joutuu edelleen sopeuttamaan henkilöstön määrää vastaamaan seurakuntalaisten määrään.

Kirkkovaltuusto on hyväksynyt yksityiskohtaisen suunnitelman henkilöstön vähentämiseen yli vuosi sitten.

Tavoite on ollut turvautua ainoastaan luontaiseen poistumaan, mistä on kyetty pitämään melko tarkasti kiinni.

Viime vuosina työntekijöitä on menettänyt eniten kiinteistöpuoli.

Kari Virtanen huomauttaa, että suunnitelman mukaan seuraavat vähennykset koskisivat hengellistä työtä.

— Se on ratkaistava, missä määrin toiminnasta voidaan luopua, jos virkoja ei täytetä, vai täytetäänkö virat sittenkin.