Onko raja kiinni loppuvuoden? Tutkija ei panisi paljoa painoarvoa venäläispoliitikon puheille, mutta laman kurittamat venäläisturistit saattavat pysyä poissa pitkään

Venäjä-tutkija Jussi Lassila ei suuremmin välittäisi Valentina Matvienko puheista, mutta sanoo, että koronakriisi sysää Venäjän lamaan.

All Over Press

Venäjän liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvienko liittoneuvoston kokouksessa maaliskuussa.
Venäjän liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvienko liittoneuvoston kokouksessa maaliskuussa.

Venäjä pitänee rajat kiinni tämän vuoden loppuun asti. Näin Venäjän liittoneuvoston puheenjohtajan Valentina Matvienkon kerrottiin lausuneen tiistaina. Matvienkon lausuntoon viitattiin esimerkiksi Etelä-Karjalan liiton lehdistökatsauksessa.

Tarkalleen ottaen Matvienko sanoi Rossija 24 -kanavan haastattelussa, ettei venäläisten tarvitse suunnitella ulkomaanmatkoja tänä vuonna, sillä on mahdollista, että Venäjä ja muut maat eivät nopeasti luovu koronaviruksen vastaisista toimista. Lausunnosta kertoi muun muassa Kommersant-lehti.

Ulkopoliittisen instituutin Venäjään erikoistunut vanhempi tutkija Jussi Lassila ei panisi kovin paljoa painoarvoa Matvienkon puheisiin rajojen kiinni pitämisestä, vaan odottaisi mitä Venäjän presidentinhallinnosta kerrotaan rajojen avaamisesta.

"Lojaali komppaaja" ja opportunisti

Lassilan mukaan Pietarin entinen kuvernööri Matvienko on nimellisesti vaikutusvaltainen poliitikko ja hänellä on yhteys Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

– Matvienko on pikemminkin lojaali komppaaja, joka toistaa sen suuntaisia asioita, joiden kokee olevan toistamisen arvoista. Sitten on tällaisia ennakoivia eleitä, eli opportunismia, jotka voivat mennä aivan metsään.

– Liittoneuvosto eli duuman ylähuone on nimellisesti vaikutusvaltainen, mutta käytännössä presidentin ja presidentinhallinnon kumileimasin.

Aiemmin Matvienko on sanonut esimerkiksi, ettei koronavirus tule Venäjälle.

Lassila mukaan rajojen avaamisesta ja luottamuksen palauttamisesta voi tulla uusi ilmiö kansainvälisissä suhteissa.

Rajoja avattaessa EU:n ja Venäjän naapurimaiden on punnittava sitä, miten luotettavana Venäjän antamia tietoja esimerkiksi koronavirustilanteesta pidetään ja onko pandemian huippu jo takana.

– Jos länsi ei halua avata rajoja tai lentoliikennettä Venäjän kanssa ja perustelee sitä epidemiologisella tilanteella, Venäjä käyttää sitä ilman muuta osoittaakseen, että länsi ei halua Venäjää. Tämä on nähty jo Kiinan kanssa, Lassila sanoo.

All Over Press

Venäjän liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvienko ja Venäjän pääministeri Mihail Mishustin Moskovassa helmikuun lopulla.
Venäjän liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvienko ja Venäjän pääministeri Mihail Mishustin Moskovassa helmikuun lopulla.

"Säästöt ovat palaneet monilta"

Sitten kun Suomen ja Venäjän raja taas avataan, ja ihmiset saavat matkustaa, venäläiset ostosmatkailijat eivät välttämättä ryntää sankoin joukoin Etelä-Karjalan kauppoihin.

– Kysymys on, miten paljon venäläisen keskiluokan ostovoima kärsii tästä ja kuinka pysyvällä tavalla. Säästöt ovat palaneet monilta. Ensimmäisenä säästetään matkailusta, Lassila sanoo.

Nyt tavalliset venäläiset joutuvat elämään sen ristiriidan kanssa, että pitäisi pysyä kotona, mutta jostakin pitäisi saada rahaa elämiseen. Siksi kaikkialla karanteenia ei noudateta, vaan ihmiset käyvät töissä.

– Iso kysymys on, että missä määrin voidaan taloudellisesti tukea vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja koko väestöä. Putinin julistamat toimet ovat jääneet aika puolitiehen. Yksittäisiä avustuksia on tullut. Vastuu on sälytetty alueille ja muille toimijoille, joilla ei yksinkertaisesti ole rahaa eikä halua käyttää niitä.

Maailman rikkaimpien maiden G20-ryhmästä Venäjä on ainoa maa, joka ei ole vielä tukenut omia kansalaisia juuri mitenkään korona-aikana, Lassila sanoo.

– Hallinnossa on syvä epätietoisuus, miten kriisiä pitäisi hoitaa, minkälaista politiikka ja tiedottamista kansalaisten suuntaan pitäisi tehdä.

Koronavirus kärjistää ongelmia

Presidentti Putinin asema kansalaisten silmissä näyttää heikkenevän edelleen koronakriisin vuoksi. Kriisi kärjistää Venäjän taloudellista, hallinnollista ja poliittista peliä.

– Hallinnon kaikkein optimistisimpia äänien mukaan on odotettavissa lama joka kestää vähintään vuoden tai kaksi. Pessimistisimpien mukaan syvä taantuma on edessä, Lassila toteaa.

Raakaöljyn hinta on laskenut, kun kysyntä on vähentynyt.

Toukokuun voitonpäivän juhlallisuuksien ja perustuslakiäänestyksen siirtyminen ovat arvovaltatappioita Venäjän johdolle.

– Mitä tästä voi seurata? Voi seurata vallan vaihtuminen, totaalinen kriisi ja kaaos tai voi olla, että asiat menevät pehmeästi, Lassila pohtii.

Lassilan mukaan Venäjä joutunee tulevaisuudessa punnitsemaan, minkälaisia edellytyksiä sillä on nykyisenlaiseen suurvaltapolitiikkaan. Kansalaiset ovat jo alkaneet kysyä, miksi rahoja käytetään esimerkiksi ulkopoliittisiin seikkailuihin eikä kansalaisten hyvinvointiin.