Nuorten soutajien määrä on vastatuulessa — Nyt lappeenrantalaiset soutajat paljastavat, mikä heidän rakastamassaan lajissa koukuttaa

Myllysaaren kärjessä sijaitseva venevaja on Lappeenrannan soutajille kuin toinen koti.

Mika Strandén

Lappeenrannan soutajat -yhdistyksen koti sijaitsee venevajalla Myllysaaren kärjessä. Kilpailujen ja harjoitusten lisäksi soutajia yhdistää rakkaus lajiin sekä yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri.
Lappeenrannan soutajat -yhdistyksen koti sijaitsee venevajalla Myllysaaren kärjessä. Kilpailujen ja harjoitusten lisäksi soutajia yhdistää rakkaus lajiin sekä yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri.

Oli vuosi 1961, kun Juhani Julku kävi ensimmäisen kerran Myllysaaren venevajalla Lappeenrannassa.
Tuolloin soutu oli suosittu harrastus. Kilpasoutu tuli Lappeenrantaan Paraisilta 1950-luvulla, jolloin myös Myllysaaren venevaja rakennettiin.

Vuonna 1963 lappeenrantalaisia soutajia lähti Joensuuhun sm-kilpailuihin niin paljon, että heitä kuljettamaan tarvittiin kaksi linja-autoa. Ajat ovat muuttuneet, ja nuoria on nykyään vaikea saada soudun pariin. Mutta he, jotka ovat kilpailleet tai harrastaneet vuosien ajan, ovat lajiin koukussa.

Mika Strandén

Juhani Julku on valmentanut suomalaisia soutajia 1960-luvulta lähtien. Nuorten kiinnostus soutuharrastusta kohtaan on vähentynyt, ja uusia harrastajia on vaikea saada lajin pariin.

Myllysaaren kärjessä sijaitseva venevaja on Lappeenrannan soutajat -yhdistykselle rakas paikka. Olympialuokkien soutuveneillä suomenmestaruuksia voittaneet Sanni Karhu, Sirpa Karhu ja Kaisa Rossi kertovat, että kilpailemisen lisäksi yhteisöllisyys on lajin suola.
— Vaja on ollut meille kuin toinen koti, Sanni Karhu sanoo.

Seuraan kuuluu noin viitisenkymmentä soutajaa. Osa heistä soutaa olympialuokkien veneillä, kun taas osa perinteisillä puuveneillä.

Yhteisöllisyyttä ovat kasvattaneet myös jaetut kilpailumatkat, ja soutajien hyvä yhteishenki välittyy kansainväliselläkin tasolla.
— Vaikka lähtisi toiselle paikkakunnalle tai jopa toiseen maahan, saa treenikavereita aina, Rossi sanoo.
Rossin kaukaisin soutuun liittyvä matka on suuntautunut Taiwaniin, kun taas Sanni Karhu työskenteli vuoden soutuopettajana Australiassa.

Mika Strandén

Sanni Karhu, Kaisa Rossi ja Sirpa Karhu kehuvat lajin yhteisöllisyyttä. Soutukavereita on löytynyt vaikka mistä maailmankolkasta.

Vene on niin herkkä. Kun sen saa kulkemaan, on se mahtava tunne. -Kaisa Rossi

Kilpaileminen toimii monille soutajille primus motorina. Puuveneillä soutava kaksikko, Tero Haiko ja Mikko Paalumäki, on kilpaillut Sulkavan souduissa kolme kertaa. Tänä vuonna he voittivat kultaa vuorosoudun yli 40-vuotiaiden miesten sarjassa. Myös Lappeenrannan soutajien puheenjohtaja Jari Pasanen on soutanut puuveneillä 1990-luvulta saakka. Sulkavan soutuja on takana 14.
— Soutukaverini Petri Veikkanen sai minut innostumaan kisoihin ensimmäistä kertaa. Sovittiin, että lähdetään kokeilemaan.
Sijoitus yllätti.
— Tulimme heti kolmanneksi. Ajattelin, että hitsi, jos tämä näin hyvin lähti, pakkohan tätä harrastusta on jatkaa.
Tänä vuonna tuloksena oli sm-hopea vuorosoudun yli 50-vuotiaiden miesten sarjassa.

Lajiin sisään pääsy voi olla vaikeaa

Mika Strandén

Lappeenrannan soutajien puheenjohtaja Jari Pasanen on soutanut puuveneillä 1990-luvulta saakka.

Lappeenrannan soutajat järjestää kirkkovenesoutuja halukkaille. Lajista kiinnostuneiden määrä on kuitenkin viime vuosina ollut laskusuunnassa.
— Nuorille on valtavasti erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Soutuun sisään pääsy ja veneen käsittelyn oppiminen voi olla vaikeaa, kertoo nuoria soutajia valmentava Julku, joka on valmentanut myös soutulegenda Pertti Karppisen olympiavoittajaksi vuonna 1976.

Soudusta voi kuitenkin löytää elämyksiä hamuavia nuoria kiinnostavia ulottuvuuksia.
— Soutu on ekologinen ja kuntoa kasvattava harrastus, jossa pääsee lähelle luontoa, Haiko tiivistää.

Miten soutu sitten koukutti Lappeenrannan soutajat?
Soudussa luontokokemukset ovat tärkeitä, mutta niin on myös kestävyyslajeille tyypillinen yksinkertaisuus, luonnehtii Paalumäki.
— Saa tehdä itse, eivätkä välineet ratkaise, Paalumäki sanoo.
— Soutu on enemmän itsensä haastamista kuin muiden voittamista, Haiko toteaa.
Rossin mielestä onnistumisen tunne on parasta.
— Vene on niin herkkä. Kun sen saa kulkemaan, on se mahtava tunne.

Uusimmat uutiset