Etelä-Karjala tarjoaa neljä luontolahjaa satavuotiaalle Suomelle: Lappeenrannan Pappilanniemi, jokivartta Ruokolahden Virmutjoelta, vanhenevaa metsää Rautjärveltä ja Luumäeltä

Etelä-Karjalasta lahjoitettujen suojelualueiden yhteispinta-ala on 41,1 hehtaaria.

Päivi Virta-Salo, Ilpo Leskinen

Luontolahja satavuotiaalle -kampanjan aikana perustetut luonnonsuojelualueet Etelä-Karjalassa.
Luontolahja satavuotiaalle -kampanjan aikana perustetut luonnonsuojelualueet Etelä-Karjalassa.

Etelä-Karjala saa neljä luonnonsuojelualuetta Luontolahja satavuotiaalle -kampanjan aikana. Kampanjalla on kutsuttu maanomistajia perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Lappeenrannan kaupunki on lahjoittanut Pappilanniemen. Se on 28,8 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue Kahilanniemen ja Kaukaan tehdasalueen välissä.

Tornator lahjoittaa 2,4 hehtaarin suo- ja jokivarsikohteen Virmutjoen varrelta Ruokolahdelta.

Turussa asuva Hanna Ranta lahjoittaa hehtaarin suuruisen rantapalstan Luumäen Kivijärven Salosaaresta. Suojelualue on lohkaistu hänen mökkitontistaan.

Mika Strandén

Jouko Bräysy pitää omalta osaltaan huolta siitä, että Lappeenrannan Pappilanniemen talvilinnustolle riittää ruokaa.  Alueella on useita tikkalajeja.

Erittäin monimuotoinen
kohde Innasennurkassa

Eurassa asuva Jorma Hinkkanen ja hänen Sipoossa asuva veljensä Esa Hinkkanen lahjoittavat kotiseudultaan Rautjärven Innasennurkasta 8,9 hehtaarin maa-alan suojeluun.

Kohde sijaitsee Koantaus-järven eteläpuolella, lähellä Junkkarin kämppää ja on muutaman kilometrin päässä kuuluisasta Haukkavuoresta.

Metsä on Jorma Hinkkasen mukaan erittäin monipuolinen. Siinä on luonnonmukaista puronvartta, lammenrantaa, siirtolohkareita sekä suuria korkeuseroja.

Palstalla on myös hehtaarin suuruinen suopelto, jonka viljely loppui 1970-luvulla ja joka kasvaa nyt koivikkoa.

Puuston ikä on 30—105 vuotta. Asta-myrskyn kaatama järein puusto on korjattu, mutta loput on jätetty lahoamaan. Vanhaa puustoa on vähän, mutta kohde paranee vuosi vuodelta.

— Alue ei ole vielä erityisen hohdokas, mutta siitä kehittyy vanhan metsän kohde, Jorma Hinkkanen sanoo.

Jorma Hinkkanen

Jorma ja Esa Hinkkasen suojelumetsää Rautjärven Innasennurkassa.

Oma kannanotto vanhojen
metsien suojelutarpeeseen

Ajatus luontolahjasta on muutaman vuoden ikäinen. Etelä-Karjalan  luonnonsuojelupiiri teki metsäkartoitusta ja löysi Hinkkasten metsästä arvokkaita luontokohteita. Piiri pyysi harkitsemaan suojelua.

— Tarjosimme metsää Metso-ohjelmaan, mutta suojeluohjelman rahoitus väheni, eikä metsämme ollut ensisijainen suojelukohde.

Hinkkaset ovat huolissaan Etelä-Suomen ja erityisesti Etelä-Karjalan vanhojen metsien ja suojelualueiden vähäisyydestä.

— Olemme huolissamme vanhojen metsien tulevaisuudesta ja metsien tulevaisuudesta ylipäätään. Suojelualueen perustaminen on meiltä kannanotto tähän asiaan.

Tornator lahjoittaa arvokasta
suoperäistä jokivartta Virmutjoelta

Metsäyhtiö Tornator suojelee 2,4 hehtaaria Virmutjoen suoperäistä vartta kylän liepeiltä.

Yhtiön vs. metsätalous- ja ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen kertoo, että soidensuojelutyöryhmä on ehdottanut kyseistä kohdetta soidensuojelun täydennysohjelmaan valtakunnallisesti arvokkaana suokohteena.

Tornatorin suojelema alue on lähes puolen kilometrin kaistale Virmutjoen länsirantaa. Siellä esiintyy uhanalaisia luhtasuotyyppejä, kuten pajuluhta, luhtainen räme ja luhtainen nevakorpi.

Tornator, Mari Oja

Tornatorin suojelemaa Virmutjoen jokivartta Ruokolahdella.

1960-luvun rantametsä Luumäen
Kivijärvellä saa jäädä vanhenemaan

Hanna Ranta on mökkeillyt vuosikymmeniä Luumäen Kivijärvellä. Kouvolassa syntynyt ja Turussa asuva Ranta on biologi, joka viettää paljon aikaa luonnossa ja mökillä.

Vanhemmat rakensivat mökin Kivijärven Salosaareen 1950-luvun lopulla. Mökki tontteineen päätyi Rannalle perinnönjaon myötä vasta pari kuukautta sitten.

Rannan luontolahjoitus oli aiemmin kevättulvan alle jäävää luhtaniittyä, kun Kivijärven pinta oli nykyistä korkeammalla. Siellä kävi Kontulan kylän karja laiduntamassa, ja sieltä niitettiin heinää.

Metsä saa nyt kehittyä omaan tahtiinsa. - Hanna Ranta

Kun järven pintaa laskettiin 1960-luvun alussa ja laidunnus loppui, alue alkoi metsittyä.

— Rantametsä on kasvanut itsekseen yli 50 vuotta, ja siinä on koivuvaltaista sekametsää. Rantaviivalla on vanhempia puita. Metsä saa nyt kehittyä omaan tahtiinsa, ja ajanoloon siitä tulee vanhaa metsää.

Hanna Ranta

Rantametsää Luumäen Kivijärven Salosaaressa.

Suomen juhlavuosi hyvä syy
luonnonsuojelualueen perustamiselle

Kampanja toi Rannalle hyvän tilaisuuden luonnonsuojelualueen perustamiselle. Asialla on koko perheen ja lähisukulaisten hyväksyntä. Mökillä käyvät paitsi Rannan oma perhe myös hänen sisaruksensa.

— Kivijärvellä on paljon mökkejä, ja paljon on hakattu. Siellä täällä on pienialaisia suojelualueita, joissa eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle. Suojelualueilla viihtyvät valkoselkätikka, pohjantikka sekä monipuolinen kääpälajisto.

Hanna Ranta arvioi, että jäljelle jäävältä mökkitontilta saa polttopuuta riittävästi. Jos ei saa, hän ostaa lähistöltä löytyviltä polttopuiden myyjiltä.

— Suomen juhlavuosi tuo tähän oman lisäarvonsa. Luonnonsuojelualueen perustaminen on sopiva tapa juhlia itsenäisyyttä, Ranta sanoo.

Valtio ei maksa korvauksia
vaan suojelee toisen mokoman

Luontolahja satavuotiaalle -kampanjan kohteista ei makseta maanomistajalle korvauksia, toisin kuin Metso-ohjelman kohteista, kertoo metsätalousinsinööri Pekka Jokinen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Valtio osallistuu kampanjaan suojelemalla yksityisten osallistujien suojelualueita vastaavan pinta-alan.

Mika Strandén

Lappeenrannan  Pappilanniemestä löytyy erilaisia luontotyyppejä ja alkuperäistä luontoa.  Sieltä löytyy karua kangasmetsää, rehevää lehtoa ja tervaleppäkorpea sekä silokallioita, kallioketoja ja luonnontilaista vanhaa metsää keloineen ja lahopuineen.

Kello 12.53. Korjattu Hanna Rannan etunimi.