Miten Etelä-Karjala selviää, kun väki vähenee? Etelä-Saimaa laittaa keskustelun pystyyn Nuijamiehessä, nyt haetaan ratkaisuja ja konkretiaa

Jo tapahtuman nimi kertoo ratkaisukeskeisyydestä: Ilo pintaan vaik väki vähenis.

Kai Skyttä

Etelä-Saimaan keskustelutilaisuutta vetävät Sini Lemmetty ja Liisa Kukkola. Tilaisuudessa pohditaan muun muassa, että voidaanko koko Etelä-Karjala pitää asuttuna.
Etelä-Saimaan keskustelutilaisuutta vetävät Sini Lemmetty ja Liisa Kukkola. Tilaisuudessa pohditaan muun muassa, että voidaanko koko Etelä-Karjala pitää asuttuna.

Voi olla, että väestön vähenemiselle ei mahda mitään. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Etelä-Karjalan väki vähenee 16 000 ihmisellä vuoteen 2040 mennessä.

Ratkaisuksi tarjotaan yleensä aina samaa keinoa.

— Kaikki ajavat yhtä käärmettä samaan pyssyyn: Väkimäärä pitää saada nousuun! Mitä jos ajatellaankin ihan toisella tavalla, Etelä-Saimaan Liisa Kukkola kysyy.

Se toinen tapa ajatella on keksiä keinot, miten Etelä-Karjalassa eletään jos väkimäärä ei käännykään kasvuun. Tästä syystä Etelä-Saimaa järjestää ensi viikolla keskustelutilaisuuden Kulttuuritila Nuijamiehessä.

Jo tapahtuman nimi Ilo pintaan vaik väki vähenis kertoo ratkaisukeskeisyydestä.

— Ei olla vain, että väki vähenee ja palvelut katoavat, vaan miten tilanteeseen sopeudutaan? Mitä se käytännössä tarkoittaa ja onko se lähtökohtaisesti huono asia?

12. joulukuuta järjestettävän keskustelun panelisteiksi saapuu LUTin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö, Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela, Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen ja Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa. Kukkolan kanssa paneelikeskustelua vetävä Etelä-Saimaan Sini Lemmetty odottaa kuulevansa, miten väestöasioita ammatikseen pyörittelevät asiantuntijat näkevät maakunnan tulevaisuuden.

— Toivon, että ei tulisi puhetta vain resurssien tehostamisesta ja synergiaeduista. Vaan mitä se käytännössä tarkoittaa, Lemmetty sanoo.

Panelisteilta kysytään muun muassa, että onko väestön väheneminen asia, joka vie Etelä-Karjalan turmioon, vai jotain johon voidaan sopeutua.

Toki sitäkin mietitään voiko väestö vielä kääntyä nousuun. Esimerkiksi voiko maakuntiin tulla taas väkeä sen jälkeen, kun asuminen pääkaupunkiseudulla käy liian kalliiksi.

— Tai tuleeko meille maahanmuuttajia? Syntyvyyden kasvuun en jaksa uskoa, Kukkola sanoo.

Kai Skyttä

Jos väki vähenee ja ihmiset keskittyvät kaupunkikeskustoihin, mitä tehdään kaikille tyhjilleen jääville asunnoille? Tästä, ja kaikesta muusta väestön vähenemiseen liittyvästä keskustellaan Etelä-Saimaan paneelissa ensi torstaina.
Jos väki vähenee ja ihmiset keskittyvät kaupunkikeskustoihin, mitä tehdään kaikille tyhjilleen jääville asunnoille? Tästä, ja kaikesta muusta väestön vähenemiseen liittyvästä keskustellaan Etelä-Saimaan paneelissa ensi torstaina.

Väestön väheneminen aiheuttaa myös huolen palveluista. Lemmetyn ja Kukkolan mielestä ainakaan uusista palveluista on turha haaveilla. Lisäksi joistain palveluista joudutaan varmasti luopumaan.

Jossain vaiheessa palveluista luovutaan pakolla, ja vaikka asukkaat kuinka vastustaisivat palveluiden leikkaamista, joskus palveluiden karsiminen osuu jokaiseen. Kukkolan mukaan palveluiden leikkaaminen voi pakottaa ihmiset keksimään uutta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi osan palveluista pyörittämistä vapaaehtoisvoimin tai jonkinlaista yhteisomistusta.

— En haluaisi olla ajamassa sellaista, että perheet pitävät huolta kaikista jäsenistään sen ajan, kun he elävät, mutta jotain sellaista on pakko miettiä, Kukkola sanoo.

Tilaisuuden aluksi Nuijamiehessä järjestetään kahvitarjoilu. Pullaa ei tässä vaiheessa voida luvata.

— Voi olla, että pullasta joudutaan luopumaan, Kukkola nauraa.

Etelä-Saimaan Ilo pintaan vaik väki vähenis -keskustelutilaisuus Kulttuuritila Nuijamiehessä 12.12. klo 17.30. Kahvitarjoilu kello 17.

Keskustelu näytetään myös suorana Etelä-Saimaan verkkosivuilla.

Luetuimmat