Ilmakuvat paljastavat erikoisia kuvioita keskeltä eteläkarjalaisia metsiä — Mutta mistä ne ovat sinne tulleet? Näillä ohjeilla pääset katselemaan taideteoksia, joita normaalisti ei näe

Kosteikkoasiamies Antti Happonen johdattaa kävijän virtuaalikierrokselle.

Maanmittauslaitos

Taipalsaarelta kosteikolta löytyy selkeä sydänkuvio. Kuva on kuvankaappaus Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivustolta.
Taipalsaarelta kosteikolta löytyy selkeä sydänkuvio. Kuva on kuvankaappaus Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivustolta.

Pitkän etsinnän jälkeen silmieni eteen levittäytyy kolmen suuren kirjaimen rypäs. Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivuston ilmakuvaan piirtyvät selvästi päälaellaan seisovat kirjaimet UPM.

Sivulla oleva etäisyysmittari kertoo, että kuvio on yli 80 metriä pitkä ja yli 40 metriä leveä. Silti kirjainten löytäminen vaatii hyvää tuuria tai ennakkotietoja niiden olemassaolosta.

Tässä tapauksessa tieto kirjaimista on peräisin Etelä-Saimaan sähköpostiin tulleesta lukijan viestistä, jossa ihmetellään, mistä kartalla noin 2,5 kilometriä Lappeenrannan Haapajärvestä luoteeseen näkyvät kirjaimet ovat metsään ilmestyneet.

Maanmittauslaitos

UPM:n maille Antti Happonen on taiteillut kirjaimet UPM. Kuva on kuvankaappaus Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivustolta.
UPM:n maille Antti Happonen on taiteillut kirjaimet UPM. Kuva on kuvankaappaus Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivustolta.

Mistä ne ovat peräisin?

Aloitan selvitystyön Maanmittauslaitokselta, mistä kerrotaan, että kyseinen alue kuuluu Tujula-nimiseen tilaan. Puralan kylän tuntumassa sijaitsevan kiinteistön omistaa UPM Kymmene Oy.

Viestintäpäällikkö Mari Ruissalo UPM:ltä yllättyy, kun häneltä kysyy, mistä kirjaimet ovat maastoon tulleet. Ruissalo ei ole aiemmin kuullut UPM:n mailla olevista kuvioista, mutta lupaa selvittää asian. 

Jo saman päivän aikana Ruissalolta tulee ensimmäinen viesti sähköpostiin.

”Kyseisellä UPM:n Tujulan tilalla on toteutettu Tuuliruukin kosteikkohanke, jossa luonnon monimuotoisuutta on lisätty aktiivisesti muun muassa tekosaarin ja penkerein.” 

UPM-kirjainten tausta ei kuitenkaan vielä selviä. Ruissalon mukaan kirjainten muotoilu metsään ei ole UPM:n yleinen käytäntö.

Seuraavana aamuna sähköpostiin ilmestyy viimein tieto.

”Selvisi, että UPM-kirjainten kaivuun idean isä on kosteikkoasiamies Antti Happonen Lappeenrannan kaupungilta. Hän rakennutti kaivurimiehellä kyseiset kirjaimet”, Ruissalo viestittää.

Seuraavaksi soitan Antti Happoselle.

Matti Saarela

Kosteikkoasiamies Antti Happonen on mies kosteikkotaideteosten takana. Arkistokuva.
Kosteikkoasiamies Antti Happonen on mies kosteikkotaideteosten takana. Arkistokuva.

Niitä onkin lisää

Puhelimeen vastaava kosteikkoasiamies Antti Happonen tunnustautuu kirjainten tekijäksi. Pian selviää, että Tujulan kirjaimet eivät suinkaan ole Happosen ainoa kosteikkotaideteos Etelä-Karjalassa.

Mies on taiteillut kuvioita useille eri kosteikolle Lappeenrannassa ja Lemillä. 

Alkaa puolentunnin mittainen virtuaalinen kosteikkoretki, jonka aikana Happonen selittää, mihin suuntaan kartalla tulee mennä ja minä koitan pysyä perässä.

Happosen ohjeilla löydän ensin vesiliskon, eli manterin Sammonlahdesta Rantaniityn kosteikolta. Sen jälkeen suuntaamme Lemille, jossa silmieni eteen aukeaa kolme perunankukkaa ja yksi mansikka.

Selväpiirteisimmät perunankukat löytyvät Lemin Alaislammelta. Happonen kertoo, että Alaislammella pystyi aikanaan kalastamaan, mutta nyt se on lähes kasvanut umpeen.

—Tässä kohteessa näkyy hyvin, miksi kosteikkoja tehdään. Nykyisin siinä ei ole kuin tuollainen oja. Sieltä tulee 1 500 kiloa hienoainesta päivässä Lahnajärveen.

Happonen kertoo, että jokeen tehdyn padon avulla ohjataan 70–80 prosenttia vedestä kulkemaan kosteikon kautta. Näin pyritään imeyttämään joen mukana tuleva aines kosteikkoon, ettei se enää päätyisi Lahnajärveen.

Maanmittauslaitos

Lemin vaakunasta tuttu kukka koristaa lemiläistä kosteikkoa. Kuva on kuvankaappaus Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivustolta.
Lemin vaakunasta tuttu kukka koristaa lemiläistä kosteikkoa. Kuva on kuvankaappaus Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivustolta.

Hakaristi toimisi parhaiten

Vesistönsuojelukosteikoilla pyritään siis muun muassa estämään ravinteiden ja kiintoaineiden valuminen vesistöihin. Happonen on ollut tekemässä kaikkiaan yli 100 kosteikkoa Lappeenrannan seudulle vuodesta 2012 lähtien.

Erilaisia kuvioita hän tekee kosteikkoihin paitsi omaksi ilokseen, myös herättämään ihmisiä ajattelemaan vesistöjen tilaa. Kuviot syntyvät kosteikkoihin kaivamalla ja kohottamalla maata, tekemällä saaria ja ojia.

Apunaan Happonen käyttää yksinkertaisesti mittanauhaa.

—Ajattelin, että jotain ainakin jätän taakseni. Tavoitteena on herättää kiinnostusta kosteikkoihin. Jos yksikin ihminen pysähtyy kuvioiden avulla miettimään vesien kuntoa, hän sitten ehkä kertoo niistä toiselle.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kosteikon toimivuus. Siihenkin erilaiset kuviot ovat oiva ratkaisu. Happonen selittää että vesistöissä levä asettuu heiniin ja vesikasveihin ja sitoo itseensä ravinteita vedestä.

—Rannan määrää maksimoidaan kosteikossa. Kun on mahdollisimman paljon rantaviivaa, on myös puhdistustehoa. Kosteikoissa pitää olla erilaista rantaviivaa ja syvyysalueita. Kuvioiden tarkoitus on ennenkaikkea vesiensuojelu.

Happonen kertoo, että parhaiten kosteikoilla toimisi hakaristin muotoinen saari juuri rantojensa takia, mutta sitä ei yleensä haluta aluetta koristamaan.

Taustalla aina jokin tarina

Kaikki muu on nyt selvää, mutta tarinat erilaisten kuvioiden takaa ovat vielä selvittämättä. UPM-kirjainten sijoittamisen metsäyhtiön maalle ymmärtää. Mutta mistä ihmeestä Happonen on keksinyt perunankukan?

Happosen mukaan syy löytyy Lemin vaakunasta, jota komistaa valkoinen viisisakaraista tähteä muistuttava perunankukka. Mansikan tarina taas juontaa juurensa alueen omistajasta.

—Omistajalla on seitsemän hehtaaria mansikkapeltoa.

Entä miksi Sammonlahdessa on vesilisko?

— Se lähti siitä nimestä Sammonlahti. Sampo on ennen tarkoittanut sammakkoa. Vesilisko on sammakkoeläin. Se kuvastaa Sammonlahtea.

Happonen tarkentaa, että kyseessä on urosvesilisko, mikä näkyy korkeammasta hännästä.

Ja kun on päästy vauhtiin, paljastaa Happonen yllättäen, että kuvioita olisi vielä lisääkin.

Taipalsaarelta nimittän löytyvät  sydän ja pisara. Omat selityksensä löytyvät niillekin.

— Sydän tulee vesiensuojeluhankkeen sloganista Pien-Saimaa sydämessämme. Pisara taas tulee nykyisen hankkeen nimestä ja sloganista Pisara kirkkaammaksi.

Maanmittauslaitos

Lemiläisen mansikkatilallisen mailta löytyy komea mansikka. Kuva on kuvankaappaus Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivustolta.
Lemiläisen mansikkatilallisen mailta löytyy komea mansikka. Kuva on kuvankaappaus Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivustolta.

Näin löydät kuviot kartalta

Jotta kaikkien ei tarvitsisi etsiä Happosen tekemiä kuvioita umpimähkään karttaa selaamalla, tässä lopuksi kuvioiden karttakoordinaatit. 

Kuviot pääsee näkemään maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivustolta.

Sivulle päästyäsi aktivoi ilmakuva käyttöön näytön vasemmasta reunasta. Kohteet löytääksesi klikkaa sivun oikeassa reunassa olevaa XY°-painiketta.

Syötä halutun kohteen koordinaatit niille varattuihin kenttiin ja klikkaa ”Keskitä kartta” -painiketta.

Koordinaatit ovat seuraavat:

Vesilisko
N: 6769082 - E: 560895

Mansikka
N: 6775733 - E: 549823

UPM
N: 6758163 - E: 567741

Perunankukka
N: 6772208 - E: 544199

Sydän
N: 6787833 - E: 551383

Pisara
N: 6787218 - E: 552995

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.