SaiPan vaihtoaitiossa näkyy tekniikan merkitys urheiluvalmennukselle: ”Nykyisin peli on pilkottu tosi pieniin osiin, joita katsotaan tarkasti”

Kimmo Metsälä

SaiPan valmentaja Tuomo Ropo käytti tablettitietokonetta kotiottelussa Turun Palloseuraa vastaan perjantaina.
SaiPan valmentaja Tuomo Ropo käytti tablettitietokonetta kotiottelussa Turun Palloseuraa vastaan perjantaina.

SaiPan puolustajan Kalle Maalahden luistimet iskeytyvät Kisapuiston jäähän vaihtoaition edessä. Penkin takana valmentaja Tuomo Ropo klikkaa tablettiaan.

Kohta maalivahtivalmentaja Janne Valtonen tekee samoin, kun Frans Tuohimaa torjuu Turun Palloseuran Patrik Virran maalintekoyrityksen.

Se on pelkästään hyvä juttu, että saamme uusia asioita tukemaan kehittymistämme.

SaiPa vaihtoi täksi kaudeksi käyttöön kanadalaisen videoanalyysiohjelman, joka mahdollistaa otteluvideoiden reaaliaikaisen käsittelyn.

Valmentajat merkitsevät tableteillaan ottelutallenteeseen pelaajien vaihdot, maalintekoyritykset ja muut tilanteet, joiden analysointi voi olla hyödyllistä.

Valmennustiimi voi halutessaan tutkia videopätkien sisällön erätauolla. Liikkuvan kuvan tuominen vaihtoaitioon on säännöissä kielletty.

Heti ottelun päättymisen jälkeen videot ovat pilvipalvelussa, josta kukin pelaaja voi katsoa ne omilla laitteillaan saman tien.

— Pelaajat saavat materiaalin itselleen todella paljon nopeammin kuin viime vuonna, mikä on tämän muutoksen tärkein asia, SaiPan valmentaja Tuomo Ropo toteaa.

Uudet konstit pelaajille tärkeitä

Visuaalisen palautteen merkitys ammattikiekkoilijalle on muuttunut paljon siitä, kun SaiPan varakapteeni Elmeri Kaksonen aloitti liigauransa Heikki Mälkiän valmennustiimin alaisuudessa.

Kaksosen mukaan pelaajat katsovat videoita paljon enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin videopalaute oli lähinnä vain vastustajan pelin pääpiirteiden selvitystä.

— Nykyisin peli on pilkottu tosi pieniin osiin, joita katsotaan tarkasti. Niistä näkee tosi paljon juttuja. On paljon helpompi kehittyä pelaajana, jos niistä pystyy ottamaan kopin.

Kaksonen katsoo omat vaihtonsa ja muut tärkeät klipit joka pelin jälkeen.

— Se on hyvä lisä. Näen nopeasti, mitä olisi missäkin tilanteessa voinut tehdä paremmin. Jos jostain tilanteesta tulee kysyttävää, se on helppo näyttää koutsille.

Kaksonen on päässyt kokemaan myös jääkiekkoilun fyysisen harjoittelun muutoksen, jota teknologia maustaa.

SaiPan fyysinen valmentaja Jussi Huhtala on tänä vuonna saanut avukseen hiihdon huippuvalmentajana tunnetun Heikki Pusan.

— Aiemmin jääkiekossa testattiin vain kuntoa. Nyt testataan kuormaa ja palautumista. Niistä saa irti dataa, josta jokainen näkee omat kehityskohteensa.

Kaksonen on kokenut ja tunnollinen urheilija, joka on oppinut kuuntelemaan kehoaan uransa aikana.

— Käyrät ovat olleet hyvin linjassa omien tuntemuksieni kanssa.

SaiPa on täysammattilaisjoukkue, joka kehittää pelaajiaan huippu-urheilijoiksi.

Se ei voi jättää huomioitta kokonaisuuden osia, joiden laiminlyönti antaisi kilpailuetua muille joukkueille Suomessa tai ulkomailla.

Kaksonen muistuttaa, että pelaajat seuraavat, mitä joukkueet maailmalla tekevät hyvin.

— Se on pelkästään hyvä juttu, että saamme uusia asioita tukemaan kehittymistämme.

Urheilijaa ohjataan oivaltamaan

Mahdollisuus videoiden analysointiin oma-aloitteisesti on keino, jolla pelaajia kannustetaan ottamaan vastuuta omasta kehityksestään. Sen avulla pelaaja voi myös ymmärtää paremmin, mitä häneltä vaaditaan.

Ropon mukaan visuaalinen palaute auttaa pelaajaa oivaltamaan uusia asioita itse, mikä on urheilijana kehittymisen ydintä.

— Pelaaja on aktiivinen havainnoija ja oppija, eikä tiedon passiivinen vastaanottaja.

Ottelun aikana jääkiekkoilija saa fyysisen kokemuksen tilanteista sekä suullisen palautteen niistä. Nyt pelaaja pääsee näkemään samat tilanteet itse heti ottelun jälkeen.

— Parhaat oppimistulokset tulevat silloin, kun kaikki aistikanavat ovat käytössä.

Liigakiekkoilijat ovat nuoria aikuisia, joille älypuhelimet ovat osa arkea ja jotka ovat kasvaneet pienestä pitäen oppimaan uusia asioita ruudun välityksellä.

— Kyllähän pelaaja myös haluaa nähdä näitä videoita. Ehkä kymmenen vuotta sitten liigassa monille riitti se, mitä koutsit näyttivät, valmentaja Sami Hirvonen toteaa.

Hirvonen muistuttaa lähtökohdan olevan, että jokainen pelaaja haluaa kehittyä. Tällöin kukin on valmis tekemään sen, minkä kokee tavoitteensa kannalta hyödylliseksi.

Vaikka tutkimaan ketjunsa pelin sisältöä kännykältään bussissa.

— Kun yksilö kehittyy, ammattiurheilussa hän saa palkkioksi siitä jatkossa enemmän rahaa, Hirvonen toteaa.

Jo menneiltä vuosikymmeniltä tuttujen joukkuetason videopalaverien rooli ei sinänsä ole muuttunut.

— Se on edelleen hyvä antaa.

SaiPa kuvasi myös jääharjoituksiaan ennen kauden alkua. Kuvaa otettiin kaukalon päädystä, jotta pelaajien liikkeet kaukalon eri osissa näkyivät parhaiten.

Materiaalilla valmentajat pyrkivät tukemaan viisikkopelin rakenteiden kehitystä.

— Kuva vain kertoo niin paljon, eikä valehtele yhtään. Kyllä se tätä päivää on.

Tärkein tieto seulotaan käyttöön

Tekniikka mahdollistaa valtavan tietomäärän keräämisen urheilijan jokaisesta teosta. Ihmisen kyky omaksua uutta tietoa on kuitenkin rajallinen.

SaiPa pelaa usein kolme liigaottelua viikossa. Menneen ottelun yksityiskohtien käsittelyyn on vain vähän aikaa ennen kuin keskittyminen pitää siirtää jo tulevaan.

Siksi mahdollisuus entistä nopeampaan visuaaliseen palautteeseen on arvokasta.

Hirvonen toteaa SaiPan valmennustiimin päättävän, mikä tieto on yksilön kehityksen kannalta olennaista.

— Muuten meillä ja pelaajilla eivät riitä vuorokaudessa tunnit. Olemme priorisoineet, mitkä asiat teemme. Ne asiat teemme hemmetin hyvin ja huolellisesti, Hirvonen toteaa.

Hirvonen korostaa data-analytiikan olevan valmennukselle yksi työkalu muiden joukossa.

— Ihmisten välinen vuorovaikutus on valmennuksen tärkein asia. Emme voi ulkoistaa ihmisten keskinäistä kanssakäymistä ohjelmille ja ruuduille.

Anssi Silvennoinen

Anssi Silvennoinen

Luetuimmat