Taipalsaarella rakennetaan läntisen Pien-Saimaan toiseksi suurinta kosteikkoa — ”tästä tulee erikoisen tärkeä lintuvesi muuttaville linnuille”

Raija Aura

Suoniityn kosteikkoa rakennetaan syksyyn 2018 asti. Kuvassa urakoitsija Reijo Valtonen, suunnittelija Antti Happonen ja yksi alueen maanomistista Arto Kontunen.
Suoniityn kosteikkoa rakennetaan syksyyn 2018 asti. Kuvassa urakoitsija Reijo Valtonen, suunnittelija Antti Happonen ja yksi alueen maanomistista Arto Kontunen.

Taipalsaarella rakennetaan läntisen Pien-Saimaan toiseksi suurinta kosteikkoa. 12,5 hehtaarin kosteikon on tarkoitus valmistua syksyksi 2018. Sen valuma-alue on 151 hehtaaria.

Suunnittelija Antti Happosen mukaan Suoniityn kosteikosta tulee merkittävä levähdyspaikka muuttolinnuille. Keväisin alueelle muodostuu avovettä lähivesiä aiemmin, kun vesi nousee jäälle. Lisäksi läntisen Pien-Saimaan suurin kosteikko Lemin Nuorajärvellä on lähellä.

— Tästä tulee erikoisen tärkeä lintuvesi muuttaville linnuille. 25 hehtaarin Nuorajärvi on minuutin lentomatkan päässä, yhdessä niistä tulee hyvä yhtenäinen alue.

Suoniityn alueelle suunnitellaan virkistyskäyttöä muun muassa lintutornin ja laavun muodossa. Lisäksi alueella on hiihtolatuja ja patikkapolkuja.

Suoniityn kosteikko sijaitsee Kilkinsaaren kylässä Kirkkosaaren Haikkaanlahdella. Aluetta ja siellä sijaitsevia peltoja on kuivattu pumppuvoimin 1970-luvun puolivälistä alkaen. Pumpun avulla kuivausvedet johdettiin Ryngänsuon kautta Saimaaseen.

Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen Puhtaan saimaan puolesta (PUSA) -hankkeen suunnittelija Happonen kertoo, että kosteikko korvaa vanhan pumppaamon.

— Pumpun uusiminen olisi ollut liian kallista. Pumppaus päätettiin lopettaa ja kosteikko tuli vaihtoehdoksi.

Tähän mennessä kosteikon rakentamiseen on myönnetty reilut 145 000 euroa rahoitusta. Rakentamiseen käytetään Manner-Suomen kehittämisohjelman Eti-tukea. Happosen mukaan alueen maanomistajille tuli halvemmaksi rakennuttaa kosteikko kuin purkaa vanha pumppaamo.

Osa kosteikon kaivuusta syntyvästä maasta käytetään alueen alavien peltojen korottamiseen. Silloin pelloilta huuhtoutuu vähemmän ravinteita Pien-Saimaaseen.

Happonen toivoo, että kosteikkotyömaalla ei liikuta ennen sen virallisia avajaisia syksyllä 2018. Silloin Pien-Saimaalla saattaa olla jopa satakunta kosteikkoa. Tällä hetkellä määrä on hieman yli 80.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.