”Kilpailutus heikentää elämänlaatua” — Näiden syiden takia vammaisten ihmisten välttämättömien palveluiden kilpailuttamisesta pitäisi luopua

Ei myytävänä -kansalaisaloite on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta, ja etenee eduskunnan käsiteltäväksi.

Kai Skyttä

Tanja Korhoonen ja Jesse Korhonen ovat tiivis tiimi. He ovat huolissaan kilpailutuksen vaikutuksia vammaisten asumista koskeviin palveluihin.
Tanja Korhoonen ja Jesse Korhonen ovat tiivis tiimi. He ovat huolissaan kilpailutuksen vaikutuksia vammaisten asumista koskeviin palveluihin.

Ei myytävänä -kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Kansalaisaloitteessa vaaditaan vammaisten ihmisten välttämättömien palveluiden kilpailuttamisesta luopumista.
— Näitä palveluita ovat asumispalvelut, henkilökohtaisen avun palvelut sekä tulkkauspalvelut, kertoo toiminnanjohtaja Risto Burman Kehitysvammaisten Tukiliitosta.

Hankintalaki voimaan 2007

Hankintalaki astui voimaan vuonna 2007. Silloin Suomi päätti sisällyttää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut hankintalain piiriin. Sen mukaisesti kunnan tai kuntayhtymän tulee kilpailuttaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, mikäli se ei järjestä niitä itse. Kunnat alkoivat kilpailuttaa vammaisten henkilöiden asumispalveluita heti hankintalain astuttua voimaan.
— Kilpailutusongelmat alkoivat vuonna 2007 ja kilpailutusten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Se on myös johtanut vammaispalveluita tuottavien yritysten keskittymiseen. Käytännössä isot yritykset ostavat pieniä pois markkinoilta.

Monia ongelmia

Hankintalain sovellutuksiin liittyy monia ongelmia. Erityisen ongelmallisena Burman pitää kuntien järjestämiä uusintakilpailutuksia. Tällöin palveluntuottaja voi vaihtua jopa muutaman vuoden välein.
— Työntekijöiden vaihtuminen on osalle asiakkaista hyvin hankalaa. Kestää kauan, että yhteistyö ja luottamus rakentuu uudestaan. Se heikentää ihan turhaan elämänlaatua.

Ei juridista roolia

Hankintalain soveltaminen aiheuttaa myös sen, että vammainen henkilö tai hänen omaisensa ei pääse vaikuttamaan palveluiden sisältöön.
— Kunnat eivät kysy asiakkailta, palveleeko tämä muutos teidän tarpeitanne. Asiakkaat eivät ole osana palvelun järjestämistä, sillä heillä ei ole siinä juridista roolia.

Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burman listasi viisi asiaa, joiden takia vammaisten asumispalveluiden kilpailuttaminen Suomessa ei toimi.

1. Työntekijät vaihtuvat
— Monelle asiakkaalle tämä on vaikeaa, ja luottamuksen uudelleenrakentaminen vie aikaa.

2. Vammaiset ovat osattomia heitä koskevissa päätöksissä
— Kunta ja palveluntuottaja neuvottelevat keskenään, eikä asiakkaalla ole siinä juridista roolia.

3. Hinta syö laadun
— Usein kilpailutuksen voittaa uusi yritys, jolla ei ole välttämättä kaikkea osaamista. Jos sopimusaika on lyhyt, se ei kannusta työnantajaa kouluttamaan henkilöstöään.

4. Kilpailutus painaa hinnat alas
— Vahvat toimijat painavat hinnat niin alas, että kaikki palveluntuottajat eivät pysty vastaamaan hintakilpailuun.

5. Kilpailutus suosii ryhmäajattelua
— Kilpailuttaminen vaatii, että tarvittava palvelu on määritelty etukäteen. Vammaisten henkilöiden kohdalla on kyse kuitenkin yksilöllisistä tarpeista, joita ei voida hankkia isolle ryhmälle etukäteen määritellen.

Kehitysvammaisten Tukiliitto on yksi Ei myytävänä -kansalaisaloitteen takana olevasta 32 valtakunnallisesta vammaisjärjestöstä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat