Harvinaiset jäälautaset ilmestyivät jokeen Taipalsaarella – Luonto muovaili pyöriviä jäälauttoja Karvajalan kosteikolla

Pohjoisemmassa Suomessa jäälautaset ovat yleisempi näky, Pien-Saimaan kosteikoilla niitä näkee harvoin.

Anu Kiljunen

Jäälautat pyörivät virtauksen mukana ja hankautuvat toisiaan vasten. Näin jäälautoista muodostuu pyöreitä.
Jäälautat pyörivät virtauksen mukana ja hankautuvat toisiaan vasten. Näin jäälautoista muodostuu pyöreitä.

Anu Kiljunen

Jäälautaset eivät ole jokapäiväinen näky Pien-Saimaan kosteikoilla.
Jäälautaset eivät ole jokapäiväinen näky Pien-Saimaan kosteikoilla.

Taipalsaarella Karvajalan kosteikolla loppuviikon aikana luonnossa liikkuneet ihmiset ovat voineet havaita erikoisen näyn. Haikolan kylässä sijaitsevan kosteikon rantaan on muodostunut näyttäviä pyöreitä jääpalasia, eli jäälautasia.

Jäälautaset muodostuvat irronneista jäälautoista, jotka virran mukana pyörivät ja hankautuvat toisiaan vasten. Kun jäälautat ovat pyörineet ja hanganneet toisiaan tarpeeksi pitkään, kulmat katoavat ja jääpalat pyöristyvät.

Jäälautaset ovat yleisiä pohjoisemmassa Suomessa, mutta Pien-Saimaan kosteikoissa ne ovat harvinaisempia, kertoo kosteikkoasiamies Antti Happonen Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.

– Kosteikoissa jäälautasia tulee vain harvoin, koska veden ei ole tarkoitus virrata kovaa. Nyt on harvinainen talvitulva, jonka myötä jäätä irtosi ja ne muodostuivat lautasiksi. Harvoin talvella virtaama on näin kova, Happonen sanoo.

Kylmän veden ansiosta jäälautaset eivät sula heti. Lautaset jäävät leveisiin ja syviin suvantoihin, joissa vesi liikkuu muita osuuksia hitaammin.

Kosteikko tehtiin talkootyöllä veden laadun parantamiseksi

Vuosien varrella kyläläiset ovat tehneet tuhansia tunteja hommia kosteikolla. Ilman heitä siellä ei tänä päivänä olisi virtauksia tai jäälautasia. — Marjut Sassi

Karvajalan kosteikkoa alettiin perustamaan Karvajalanjoelle Haikolan kylään vuonna 2003. Tuolloin jokiuomaa laitettiin uuteen uskoon, koska se oli lähes umpeen kasvanut ja pusikoitunut. Samalla joen varteen avattiin luontopolku.

Vuonna 2009 myrkyllinen sinilevä kukki Saimaan vesistössä Lappeenrannan ja Taipalsaaren alueilla jopa talvella, eikä pakkaset ja jäiden tulo lannistaneet levää.

– Silloin ihmiset huolestuivat, ettei Saimaalla voi enää uida, ja konkreettisia töitä ruvettiin tekemään, Happonen muistelee.

Sen myötä vuonna 2010 Karvajalanjoella alettiin toden teolla ahkeroimaan kosteikon eteen, jotta kiintoainekset eivät pääse leviämään, ja Pien-Saimaan veden laatu paranisi.

– Kosteikon eteen tehtiin ihan älyttömästi talkootyötä. Vuosien varrella kyläläiset ovat tehneet tuhansia tunteja hommia kosteikolla. Ilman heitä siellä ei tänä päivänä olisi virtauksia tai jäälautasia, Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen entinen sihteeri ja kosteikon perustajiin kuuluva Marjut Sassi kehuu.

Nykyisin Pien-Saimaan alueella on yhteensä yli 100 kosteikkoa. Kaikkien näiden kosteikkojen, roskakalan poistamisen sekä Kivisalmen pumppaamon yhteisvaikutuksella Pien-Saimaan vedenlaatua on sittemmin saatu selvästi paremmaksi, kertoo kosteikkoasiamies Antti Happonen.

Luetuimmat