Alvar Aallon suunnittelema Korpikoto on harvinaisuus, jota on piiloteltu tarkoituksella: ”Kerran kerroin sijainnista ja kohta pihapiiri oli täynnä ulkomaalaisia faneja”

Niemen sisarusten kesäpaikka Pertunmaalla on ainoa Alvar Aallon suunnittelema talo Etelä-Savossa. Historiasta ei ole huudeltu, jotta Koskion rannalla säilyy lomarauha.

Vesa Vuorela

Korpikoto on rakennettu vuonna 1946. Ristikkoikkunat ja ikkunaluukut ovat tyypillistä Alvar Aaltoa.

Mutkitteleva hiekkatie tuo Koskion rantaan.
Metsäisellä tontilla seisoo muutamia rakennuksia, jotka tummanruskeina istuvat järvimaisemaan hyvin.
Kaikesta näkee, että puurakennukset ovat olleet paikoillaan kauan, sillä ne ovat ottaneet paikkansa luonnon keskellä.
Suurin rakennus on lisäksi niin lähellä rantaviivaa, ettei nykyisin samalle etäisyydelle saa rakentaa juuri mitään.

Mökkimaisema on niin perisuomalainen kuin olla voi – viihtyisä ja rauhallinen paikka, joka on varustettu kauniilla järvinäkymällä.
Koskio välkehtii syysauringossa ja vastarannan rakennukset heijastuvat tyyneen veteen.
Nyt ei kuitenkaan olla minkä tahansa kesäasunnon pihapiirissä, sillä Korpikoto-nimisen päärakennuksen on suunnitellut itse Alvar Aalto.

Moni ei tiedä kulttuurikohteesta

Korpikoto on koko Etelä-Savon maakunnan ainoa Aallon suunnittelema rakennus.
Pertunmaalla sijaitseva rakennus on Etelä-Savon maakuntakaavassa kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde eli arvokas rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja historiallisesti.
Rakennuksesta kerrotaan kuvien kanssa myös Alvar Aalto Summer Homes -kirjassa (Rakennustieto 2007).

Silti kovin moni ei tiedä Korpikodosta, edes Pertunmaalla.
Omistajiin kuuluva jyväskyläläinen Jorma Niemi kertoo, että kunnan viranhaltijoille rakennuksen sijainti paljastui vasta muutama vuosi sitten kaavavalmistelun yhteydessä.
— Toki he tiesivät Aallon suunnittelemasta talosta paikkakunnalla, mutta eivät sitä, että se on juuri tämä mökki, Niemi naurahtaa.

Vesa Vuorela

Jorma Niemi on lomaillut Koskion rannalla yli neljä vuosikymmentä.

Harvinaisuutta on pidetty piilossa ihan tarkoituksella.
Korpikoto on ollut Niemen perheen omistuksessa vuodesta 1976 ja palvellut koko ajan aivan tavallisena kesäpaikkana.
— Tämä on vähän sellainen meidän piilopirtti. Emme ole halunneet huudella Aallosta, koska sitten rauha olisi mennyttä, Niemi sanoo.

Epäilykset eivät ole täysin turhia. Alvar Aalto (1898 – 1976) on maailmankuulu arkkitehti, jonka rakennukset kiinnostavat yhä edelleen ja erityisesti ulkomaalaisia turisteja.
Viime syksynä Niemi lupasi puhelimessa yhdelle kiinnostuneelle, että mökkiä saa mennä paikan päälle katsomaan.
— Parin tunnin päästä piha oli täynnä ulkomaalaisia Aalto-faneja, jotka valokuvasivat jokaisen nurkan, Niemi kertoo.

”Tainnut olla herrojen raikulipaikka”

Koskion rannalla on oltava valveutunut, mikäli tunnistaa Aallon kädenjäljen heti.
Vuonna 1946 rakennettu lautarakenteinen rakennus on ensivilkaisulla kuin mikä tahansa vanhempi kesämökki.
Kuuluisan suunnittelijan paljastavat yksityiskohdat. Ristikkoikkunat, ikkunaluukut ja takorautaiset saranat ovat tyypillistä Aaltoa.
Sisällä arkkitehdin käsialaa ovat esimerkiksi kerrossänkyjen muotoilut, puiset tuolit ja värikäs tapettiseinä.

Vesa Vuorela

Korpikoto on kalusteita myöten alkuperäisessä kunnossaan. Kynttiläteline on tehty vanhasta kärrynpyörästä.

Rakennukseen ei ole tehty koskaan perusteellista remonttia, ja lähes kaikki on kalusteita myöten alkuperäistä.
— Tietysti on korjattu paikkoja, jos on ollut pakko, mutta tyyliä ei ole muutettu, Niemi kertoo.

Korpikodon on rakennuttanut alkujaan Inkeroisten tehtaan johtaja, majuri Jörgen Schauman, joka halusi rauhallisen metsästysmajan.
Takkaa koristaa ensimmäisen omistajan horoskooppimerkin mukaan kala-aiheinen koristelaatta, tuvan nurkassa on alkuperäinen aseteline ja sängyn alla piilolaatikko pyssyille.

Schauman oli kova koiramies, mikä puolestaan näkyy kerrossänkyjen koristeissa ja ulkona rautarenkaissa, joihin koirat kiinnitettiin.
Syrjäinen eräkämppä oli vaatimaton ja ehkä siksi sopi metsästyksen lisäksi muullekin ajanvietolle.
— Tontilta on löytynyt niin hienoja, ikivanhoja konjakkipulloja, että kyllä tämä on tainnut olla melkoinen herrojen raikulipaikka, Niemi naurahtaa.

Vesa Vuorela

Korpikodon rakennuttaja Jörgen Schauman oli kova koiramies, mikä näkyy sisustuksessa yhä.

Museovirasto valvoo remontteja

Niemen perheelle Korpikoto päätyi tavallista reittiä, sanomalehdessä julkaistun myynti-ilmoituksen kautta.
Helsinkiläinen Veikko Niemi etsi kesäpaikkaa noin tunnin ajomatkan päästä kotoa ja ihastui maisemaan.
— Isä tiesi koko ajan Aallosta, mutta ei se ole koskaan merkinnyt meille mitään erityistä, Jorma Niemi sanoo.

Aalto on vaikuttanut elämään vain remonttien kohdalla. Museovirasto on kiinnostunut siitä, miten ja mitä suojellulle Korpikodolle tehdään.
Niemen mukaan ilman museoviraston lupaa ei saa tehdä mitään eikä rakennuksen ulkonäkö tai pihapiirin maisema saa korjauksissa muuttua.
— Esimerkiksi pihan kaiteista, jotka olivat isälle loppuaikana välttämättömät, piti vääntää aika kauan, Niemi kertoo.

Vesa Vuorela

Perinnerakentaja on juuri uusinut käsityönä Korpikodon puiset rännit.

Omistajille työläimmät ovat puiset ulkorännit, joita ei saa korvata muovisilla.
Sadevesi on käsittelemättömälle puulle armoton ja rännit on uusittu jo useamman kerran.
Nyt pertunmaalainen perinnerakentaja Kaj Cygnaeus on juuri saanut urakan valmiiksi.
— Ne kestävät ehkä viisi tai korkeintaan kymmenen vuotta, mutta vaihtoehtoja ei ole, Niemi huokaa.

Kesäpaikka oli myöhemmin mikkeliläistyneelle Veikko Niemelle elämän loppuun saakka tärkeä ja rakas.
Hyviä muistoja riittää lapsillakin, sillä kesäpäiviä on vietetty Koskion rannalla neljän vuosikymmenen ajan.

Kun Veikko Niemi kuoli puolitoista vuotta sitten, Korpikodolla on ollut paljon hiljaisempaa.
Käyttöä on sisaruksilla ja heidän perheillään niin vähän, että myyntiä on mietitty.
— Sauna on kyllä maailman paras ja aurinkokin paistaa pihaan koko päivän, mutta keväällä on ehkä meidän aika luopua.

Vesa Vuorela

Niemen perheessä on aina tiedetty, että rakas kesäpaikka on Alvar Aallon suunnittelema.