Lappeenranta on mukana perustamassa metsiinsä maakunnan ensimmäisiä luomukeruualueita – Silloin metsän marjat, kerkät ja mahla olisivat valvotusti luomua

Luomuketjun tekee täydelliseksi se, että metsän antimia keräävät tai keräyttävät vain luomuvalvonnassa olevat yritykset. Sertifiointi ei vaikuta jokamiehen oikeuksiin.

Mika Strandén

Metsävadelmat valmiita poimittaviksi.
Metsävadelmat valmiita poimittaviksi.

Ensimmäisiin Etelä-Karjalan metsiin valmistellaan parhaillaan luomuvalvonta-alueita. Jos hyvin käy, metsistä voisi kerätä ensimmäistä luomusatoa jo tänä kesänä.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä hakee sertifikaattia yhteensä vajaan 140 hehtaarin metsäkuvioille. Mukana ovat myös Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan seurakuntayhtymä sekä yksi yksityinen metsänomistaja.

Moises Garabay

Kuusenkerkistä voi jalostaa luomuelintarvikkeita.
Kuusenkerkistä voi jalostaa luomuelintarvikkeita.

Luomun pitää olla valvotusti aitoa

Ideana on, että luomutunnuksen saanut metsä kasvattaa myös puhtaita keruutuotteita. Muun muassa metsämarjat, sienet, kuusenkerkät, koivunlehdet ja pakurikäävät olisivat siten valvotusti luomua.

Täydelliseksi ketjun tekee se, että metsän antimia keräävät tai keräyttävät ainoastaan yritykset, jotka ovat mukana luomuvalvonnassa.

Luomukeruun asiantuntija Eija Vuorela Youngfourista vinkkaa, että esimerkiksi myös luomuviljelyyn sitoutuneet tilat voisivat tehdä samoin metsilleen.

Myös metsätilat pystyisivät hyödyntämään omat keruutuotteensa tai sopimaan yhteistyöstä jonkin jalostusyritysten kanssa.

Keruuketjun tuotteita markkinoidaan ensisijaisesti ulkomaille. Luomumetsämarjojen jalostus kotimaassa on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Metsämarjat ovat jalostustuotteista kysytyimpiä elintarviketeollisuudessa ja yhä useammin myös luonnonkosmetiikassa.

– Kuluttajat saavat lupauksen, että marjat ovat kasvaneet metsässä, jossa ei ole valvotusti käytetty kemikaaleja.

Luomun pitää olla valvotusti aitoa, ja valvonnasta vastaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Sertifiointi ei vaikuta jokamiehen oikeuksiin, vaan kuka tahansa voi edelleen kerätä marjoja ja ruohovartisia kasveja. Vain metsänomistajan luvalla saa kerätä muun muassa kerkkiä, pakuria, koivunmahlaa ja koivunlehtiä.

Vuorela huomauttaa, että keruutuotteiden luomusertifiointi on tuttua 20 vuoden ajalta Lapin, Koillismaan ja Kainuun metsissä. Nyt ideaa viedään eteenpäin Etelä-Karjalassa ja muissa maakunnissa.

Metsä voi sertifioinnista huolimatta olla edelleen talousmetsää. — Arto Pulkkinen

Puuntuotannon sertifikaatit ovat toimineet metsätaloudessa jo pitkään.

Pekka Hölkki

Puolukkamättäällä.
Puolukkamättäällä.

Luomumarjat kiinnostavat eniten ulkomailla

Tavallisella metsällä ei ole kovin koukeroinen polku luonnonmukaisten elintarvikkeiden kasvattajaksi.

Projektipäällikkö Arto Pulkkinen Suomen Metsäkeskuksesta sanoo, että metsä voi luomuseurannasta huolimatta olla edelleen talousmetsää. Sitä saa hakata.

Keskeisin rajoitus liittyy kemikaaleihin: kuusen ja männyn kantojen käsittelyssä pitää luopua ureasta.

– Etelä-Karjalan korkeudella ureaa käytetään juurikäävän torjumiseen sulan maan ajan hakkuissa melkeinpä äitienpäivästä isänpäivään asti.

Urean voi korvata harmaaorvakalla, jolloin myös käsittelyn hiilijalanjälki pienenee.

Toisekseen metsässä ei saa käyttää typpilannoitteita.

– Käsittelemätön tuhka ja osa boorilannoitteista kelpaavat kuitenkin luomuun.

Jos käytetään luomussa kiellettyjä kemikaaleja, luomukelpoisuus palautuu kolmen vuoden varoajan jälkeen.

"Mahdollista jo tämän kesän sadolle"

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä on pisimmällä hakumenettelyssä. Arto Pulkkinen ja Eija Vuorela pitävät mahdollisena, että luomusertifikaatti on voimassa jo metsien tämän kesän sadolle.

Sato-odotuksia ei kannata vielä alkuvaiheessa laskeskella. — Pekka Koivisto

Koulutuspäällikkö Esa Majander kertoo, että luomutunnus hyödyttää oppilaitoksen metsissä useammalla tavalla.

Metsäalan opiskelijat hakkaavat, raivaavat metsää ja suunnittelevat metsänhoitoa puunkorjuun laatusertifikaatin mukaan.

– Luonnontuotteiden keruu taas kuuluu ympäristö- ja luontoalan peruskoulutukseen.

Uusin tulokas eteläkarjalaiseen remmiin on Lappeenrannan seurakuntayhtymä. Se on antanut hiljattain luvan luomusertifiointiin 200 metsähehtaarille. Se on noin viidennes kokonaismetsäalasta.

Talousjohtaja Kari Virtanen ei näe estettä, koska metsä voi säilyä entiseen tapaan talousmetsänä.

Arto Pulkkinen Metsäkeskuksesta sanoo, että pyrkimys on muodostaa melko yhtenäisiä metsäalueita.

Tuuli Koivisto

Mustikkametsässä.
Mustikkametsässä.

"On ilahduttavaa, jos luomumarjoja saa lähimetsistä"

Keruutuotteiden luomutunnus vauhdittaa tuntuvasti marjojen ja villiyrttien kysyntää, vakuuttaa toimitusjohtaja Pekka Koivisto lappeenrantalaisesta Kaskein Marjasta.

Yritys on hankkinut tähän asti sertifioitua raaka-ainetta Pohjois-Suomesta. Muut sertifioidut marjat ja hedelmät tulevat luomutiloilta.

– On ilahduttavaa, että tulevaisuudessa voimme hankkia luomumetsämarjaa myös lähimetsistä Etelä-Karjalasta. Luomutuotanto kasvaa jatkuvasti, joten lisää jalostettavaa tarvitaan.

Koivisto pitää tärkeänä, että keruutuotteiden luomusertifioinnit yleistyvät vähitellen. Siten ajatus saa enemmän kannatusta, ja siihen tarttuvat yksityismaanomistajat.

– Sato-odotuksia ei kannata vielä alkuvaiheessa laskeskella, vaan niiden aika on myöhemmin.

Keski-Euroopan maista luomutuotteilla on eniten kysyntää Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Hollannissa. Myös Pohjoismaissa luomua osataan arvostaa ja Aasian maista Etelä-Koreassa sekä Japanissa.

Talousmetsien luomuvalvonta

Vasta silloin, kun metsä on mukana luomuvalvonnassa, sieltä kerättävät marjat, sienet, kasvit ja erikoiskeruutuotteet voidaan markkinoida luomuna.

Suomi on Euroopan metsäisin maa, luomutuotannossa kiellettyjen kemikaalien käyttö on vähäistä, joten metsämme sopivat hyvin myös luomukeruualuesertifiointiin.

Luomu ei estä tuottavaa metsänhoitoa. Jos tila on mukana luomuvalvonnassa, se sitoutuu ilmoittamaan heinäntorjuntaan, kantokäsittelyyn ja lannoitukseen käytetytyistä kemikaaleista.

Luomuvalvontaan voi hakeutua yksittäinen metsätila, tai selvittäjän avustamana joukko metsänomistajia. Luomukeruualueen valvontaan hakeudutaan siihen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, jonka alueella keruualueet sijaitsevat.

Jokamiehenoikeuksiin luomu ei vaikuta, kun marjastaa tai kerää ruohovartisia kasveja. Muun muassa kerkkien, koivunlehtien, mahlan ja pakurin keruu on sallittu vain maanomistajan luvalla.