Judoseura Kamiza on kulkenut pitkän matkan 1970-luvulta, jolloin harjoiteltiin jäisellä tatamilla villasukat jalassa – Harrastuksesta kasvoi lasten ja vanhempien yhteinen laji, joka opettaa hyviä käytöstapoja

Lappeenrannan urheilutalon remontti on siinä pisteessä, että judoseura Kamiza pääsi palaamaan tuttuihin lajiharjoittelutiloihinsa Family Centerin väistötiloista.

Mika Strandén

Esa Ukkonen tuli mukaan tatamille aikuisena, kun oma jälkikasvu aloitti muksujudon. Elias Ukkosella, 8, on keltainen vyö, eli niin sanottu judon ajokortti on suoritettu.
Esa Ukkonen tuli mukaan tatamille aikuisena, kun oma jälkikasvu aloitti muksujudon. Elias Ukkosella, 8, on keltainen vyö, eli niin sanottu judon ajokortti on suoritettu.

Elias Ukkonen, 8, ja Ivan Smirnov, 7, ottavat tuntumaa Lappeenrannan urheilutalon uuteen tatamiin. Urheilutalon remontin ensimmäinen vaihe on valmis, joten myös lappeenrantalainen judoseura Kamiza on päässyt palaamaan tuttuihin lajiharjoittelutiloihinsa Family Centerin väistötiloista.

Elias Ukkonen ja Ivan Smirnov aloittivat judon vuosi sitten, ja nyt poikien judopuvuissa komeilevat jo keltaiset vyöt. Keltainen vyö on nuorelle judokalle tärkeä etappi. Se kertoo, että harrastaja on käynyt judon peruskurssin ja saa osallistua judokilpailuihin. Keltaisen vyön kokelaan on oltava vähintään seitsemänvuotias.
— Siinä on vähän niin kuin judon ajokortti suoritettu, kuvailee Elias Ukkosen isä Esa Ukkonen, joka on myös mukana ohjaamassa juniorien peruskurssia.

Kamiza-seurassa on tavallista, että vanhemmat ja lapset harrastavat judoa yhdessä. Esimerkiksi Esa Ukkonen tuli mukaan tatamille aikuisena, kun oma jälkikasvu aloitti muksujudon.

Judo on Ukkosen mielestä hyvä laji myös kasvatuksellisesta näkökulmasta.
— Judossa korostuvat hyvät käytöstavat ja toisen kunnioittaminen. Juniorit saavat harjoitusta siitä, miten ollaan toisten ihmisten kanssa. He oppivat kuuntelemaan ohjaajaa ja harjoittelevat rauhoittumista.

Juniorien judoryhmiä niin ikään ohjaava Tatu Kosonen palasi judon pariin lastensa harrastuksen myötä seitsemän vuotta sitten.
— Omista ryhmistä olen huomannut, että lapsille tekee hyvää se, että ohjaaja sanoo heille, mitä pitää tehdä ja pitää tietynlaista kuria.

Lapsensa myötä myös Tero Haiko kokeili judoa ensimmäisen kerran.
— Katsoin oman pojan harrastamista vuosia. Kun täytin 40 vuotta, uskalsin itsekin kokeilla. Itseään piti haastaa rohkeasti. Oli uusi kokemus, että heitetään olan yli mattoon, Haiko naurahtaa.

Kaverien seura on ihan älyttömän tärkeää. - Sirkka Rennola

Lappeenrannassa judoharrastus alkoi varuskunnassa, jossa ensimmäiset lajista kiinnostuneet harjoittelivat. Kamiza perustettiin 1970-luvulla, ja vuonna 1975 seura harjoitteli Linnoituksen urheilutalossa, jossa harjoitusolosuhteet olivat hyvin erilaiset kuin nykyään. Talvella tatamin pinnassa oli pakkasta, ja judoa harjoiteltiin villasukat jalassa. Urheilutaloon seura pääsi muuttamaan 1980-luvulla.

Nykyään Kamizassa on satakunta harrastajaa. Läheinen tunnelma pysyy yllä isollakin porukalla.
— Seurassa ollaan yhtä suurta perhettä, Ukkonen sanoo.
Kamiza on tehnyt myös itärajan ylittävää yhteistyötä viipurilaisen judoseuran kanssa.

Mika Strandén

Vamma tai sairaus ei ole esteenä judon harrastamiselle. Kamizan soveltavan judon ryhmään kuuluu viitisentoista erityistä tukea tarvitsevaa harrastajaa, joista lappeenrantalainen Toni Rennola (etualalla) voitti pronssia Special Olympics -järjestön maailmankisoissa Abu Dhabissa.
Vamma tai sairaus ei ole esteenä judon harrastamiselle. Kamizan soveltavan judon ryhmään kuuluu viitisentoista erityistä tukea tarvitsevaa harrastajaa, joista lappeenrantalainen Toni Rennola (etualalla) voitti pronssia Special Olympics -järjestön maailmankisoissa Abu Dhabissa.

Vamma tai sairaus ei ole esteenä judon harrastamiselle. Kamizan soveltavan judon ryhmään kuuluu viitisentoista erityistä tukea tarvitsevaa harrastajaa.
Soveltavan judon ryhmään kuuluva lappeenrantalainen Toni Rennola, 40, edusti Suomea Special Olympics -järjestön maailmankisoissa Abu Dhabissa ja voitti pronssia. Rennolan lisäksi soveltavan judon ryhmässä harrastavat ja kilpailevat Toni Pylkkänen ja Eetu Koikkalainen kehuvat ryhmän yhteishenkeä hyväksi.

Ohjaajien mukaan 1990-luvulta asti toimineeseen Kamizan soveltavan judon ryhmään on aina riittänyt osallistujia.
— Kaverien seura on ihan älyttömän tärkeää harrastajille, kertoo Sirkka Rennola, yksi soveltavan judon ohjaajista.