Väki virtaa jouluna kirkkoon, vaikka ei maksa kirkollisveroja — Viron arki voi olla kohta todellisuutta myös Suomessa

Arkkipiispa Urmas Viilman mukaan Viron kirkko on köyhä mutta riippumaton. Seurakunnat toimivat vapaaehtoistyön varassa.

Minna Mänttäri

Viron evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma kertoo virolaisten seurakuntien toimivan pitkälti vapaaehtoistyön voimin. Ainoastaan seurakuntien papit nauttivat kuukausipalkkaa.
Viron evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma kertoo virolaisten seurakuntien toimivan pitkälti vapaaehtoistyön voimin. Ainoastaan seurakuntien papit nauttivat kuukausipalkkaa.

Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on kurkistusikkuna tulevaisuuteen. Viron kirkko näyttää suunnan tulevalle kehitykselle.

— Pohjoismaisten luterilaisten kirkkojen haasteet ovat tuttuja Virollekin. Ihmiset eivät halua olla maksavia jäseniä, mutta he haluavat saada kirkolta palveluja, Viron kirkon arkkipiispa Urmas Viilma toteaa.

Selvimmin tämä näkyy jouluna. Jopa 60 prosenttia virolaisista haluaa osallistua silloin hartaustilaisuuksiin kirkoissa, vaikka kirkkoon kuuluu vain alle 15 prosenttia väestöstä. Kirkon sanomassa on siis edelleen jotain, joka puhuttelee myös seurakuntien ulkopuolelle jättäytynyttä kansan enemmistöä.

Köyhä mutta riippumaton kirkko

Kun rahaa on vähän, suu täytyy laittaa säkkiä myöten. Virossa on vain noin 170 seurakuntaa ja 140 pappia.

— Papit ovat ainoat, joille maksetaan kuukausipalkkaa. Muut työntekijät ovat vapaaehtoisia tai tuntipalkkaisia.

Kirkkojen haasteet ovat tuttuja Virollekin. — Urmas Viilma

Papitkaan eivät tee työtään rahan takia. Yliopistollisesta teologikoulutuksesta huolimatta he saavat vähemmän palkkaa kuin esimerkiksi opettajat, joten papin ammatissa kutsumuksen täytyy olla sisäsyntyinen.

Vaikka kirkko on köyhä, on se myös riippumaton valtiosta. Neuvostoaikojen jälkeen virolaiset osaavat arvostaa sitä, että kirkko voi saarnata ja lausua mielipiteitään julkisesti.

Kuorolaulun voima

Viron seurakunnat hankkivat tulonsa monesta pienestä purosta. Kirkollisveron ohella toimintaa rahoitetaan rakennusten ja maaomaisuuden vuokratuloilla, ystävyysseurakuntien avustuksilla, menestyneiden liikemiesten lahjoituksilla ja EU:n projektirahoituksella.

— Lisäksi kunnat ostavat seurakunnilta erilaisia palveluja.

Vapaaehtoistyötä tehdän paljon, ja etenkin eläkeläiset toimivat seurakunnissa aktiivisesti. Vapaaehtoistyön kruununjalokivenä pidetään kuorolaulua.

— Neuvostoliiton aikana vain jumalanpalvelukset ja kuorolaulu olivat sallittua seurakunnallista toimintaa. Aktiiviset jäsenet lauloivat paljon, ja seurakuntien musiikillinen taso on pysynyt siitä pitäen hyvänä.

Kansankirkkona toimiminen onnistuu, vaikka resurssit olisivat rajalliset. Urmas Viilma korostaa sitä, että Virossa kirkko nähdään edelleen tärkeänä toimijana yhteiskunnassa.

Urmas Viilma osallistuu parhaillaan järjestettävään pohjoismaiseen piispainkokoukseen Lappeenrannassa. Perjantaina päättyvään tapahtumaan on saapunut noin 50 luterilaista piispaa kaikista Pohjoismaista ja Virosta.

Luetuimmat