Viipurin pienoismalli esillä viimeistä kertaa ehkä vuosiin — Etelä-Karjalan museon perusnäyttely uudistuu ja rakentuu tulevaisuudessa Saimaan, rajan ja ihmisten arjen ympärille

Villejä ideoita on heitelty vaikkapa hajujen tuomisesta museoon. Vanhan näyttelyn purkaminen, tilojen remontti ja uuden näyttelyn rakentaminen vievät vuosia.

Mika Strandén

Viipurin pienoismalli on sellainen yleisömagneetti Etelä-Karjalan museossa, että joskus museon väki pelkää, että se syö liikaakin huomiota muulta näyttelyltä.
Viipurin pienoismalli on sellainen yleisömagneetti Etelä-Karjalan museossa, että joskus museon väki pelkää, että se syö liikaakin huomiota muulta näyttelyltä.

Etelä-Karjalan museon nykyinen perusnäyttely Kolme karjalaista kaupunkia suljetaan vuoden lopussa. Näyttely puretaan ja näyttelysalissa tehdään peruskorjaus. Uuden perusnäyttelyn suunnittelu on jo alkanut, ja se avataan aikanaan korjattuun näyttelytilaan.

Nykyinen perusnäyttely, joka kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien keskeisistä vaiheista, on ollut esillä museon itäisessä siivessä aina vuodesta 2006 alkaen.

Perusnäyttelysiivessä on myös sisäilmaongelmia, mutta ne eivät ole ensisijainen syy vanhan näyttelyn purkamiseen.

— Näyttelyyn on jo aika saada uusia sisältöjä ja käyttää myös uudenlaisia teknisiä ratkaisuja, ts. intendentti Reija Eeva Etelä-Karjalan museolta toteaa.

Nykyinen näyttely on avoinna viimeistä päivää sunnuntaina.

Mika Strandén

Saimaa tulee uudessa näyttelyssä esille entistä paremmin.
Saimaa tulee uudessa näyttelyssä esille entistä paremmin.

Jotakin kaikille: lapsille, turisteille ja paikallisille

Uuden perusnäyttelyn on suunniteltu rakentuvan kolmen teeman varaan, joiden kaikkien ajatellaan kiinnostavan hieman eri ihmisryhmiä. Teemat ovat Saimaa, raja sekä sotien jälkeinen Etelä-Karjala.

Pisimmälle menneisyyteen kurottaa Saimaa -teema, jonka arvioidaan sisältävän paljon myös lapsille helposti hahmottuvia asioita.

— Se käsittelee sitä, miten ihminen on toiminut Saimaan alueella ja miten paikkakunta, teollisuus ja kulkureitit ovat rakentuneet Saimaan ja vesistöjen myötä, Reija Eeva kuvaa.

Saimaariumin tontille ei mennä: museo keskittyy siihen, millaisen jäljen ihminen on jättänyt alueelle, kun Saimaarium esittelee ensisijaisesti alueen luontoa.

Toinen teema, raja, käsittelee kaikkia niitä lukuisia kertoja, kun rajaa on määritelty uudelleen. Tämän on arveltu kiinnostavan erityisesti turisteja.

Kolmanneksi teemaksi on hahmoteltu sotien jälkeistä Etelä-Karjalaa, eli aikakautta, jota leimaa kaupungistuminen ja elämäntavan muutos.

— Se voisi kiinnostaa eniten paikallista aikuisväestöä, jolla on omakohtaista kokemusta ja muistoja sotien jälkeiseltä ajalta.

Mika Strandén

Sotien jälkeinen elämä Etelä-Karjalassa pääsee uudessa näyttelyssä esille entistä paremmin. Nykyisessäkin näyttelyssä näkyy eteläkarjalaisten elämänmuutos.
Sotien jälkeinen elämä Etelä-Karjalassa pääsee uudessa näyttelyssä esille entistä paremmin. Nykyisessäkin näyttelyssä näkyy eteläkarjalaisten elämänmuutos.

Mika Strandén

Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyyn ovat päässeet myös monien tuntemat hymypoika ja hymytyttö.
Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyyn ovat päässeet myös monien tuntemat hymypoika ja hymytyttö.

Viipurin ja Käkisalmen esittely Lappeenrannassa ei avautunut kaikille

Suunnittelua on ohjannut palaute, jota nykyisestä näyttelystä on saatu muun muassa asiakasraadilta. Eeva kertoo, että palaute on ollut vähän kahtalaista.

— On tiedostettu, että esillä on tällä hetkellä museon kokoelmien parasta antia. Toisaalta näyttelyvieras ei aina ymmärrä, miksi Lappeenrannassa olevassa näyttelyssä esitellään Viipuria ja Käkisalmea. Se, että tehtävämme on tallentaa myös Karjalankannasta, ei avaudu kaikille.

Uutta perusnäyttelyä varten Etelä-Karjalan museo on hankkinut uutta kuvamateriaalia valokuvien digitointihankkeella, jolle annettiin nimi Yhdessä enemmän. Hankkeen aikana on järjestetty tilaisuuksia, joissa on esitelty digitoituja kuvia sekä kysytty ihmisiltä, mitä paikalliset kuva-aiheet olisivat tärkeitä ja kiinnostavia.

— Ainakin minulle on jäänyt mieleen, että ihmiset haluavat nähdä ihmisiä, vanhan ajan kauppoja tai kampaamoita, pikkupuoteja, toreja ja sitä, miten erilaista elämä on ollut, eivät vain tyhjiä katuja tai taloja.

Mika Strandén

Johan eli Juho Lallukka oli viipurilainen liikemies, mutta myös kulttuurin ja kansansivistystyön tukija. Näyttelyvieraille on välillä ollut vaikea hahmottaa, miksi Lappeenrannassa esitellään myös Viipuria ja Käkisalmea.
Johan eli Juho Lallukka oli viipurilainen liikemies, mutta myös kulttuurin ja kansansivistystyön tukija. Näyttelyvieraille on välillä ollut vaikea hahmottaa, miksi Lappeenrannassa esitellään myös Viipuria ja Käkisalmea.

Mika Strandén

Georges Winterin Torkkelin Tilta -veistos on toisinto Viipurissa olevasta veistoksesta.
Georges Winterin Torkkelin Tilta -veistos on toisinto Viipurissa olevasta veistoksesta.

Raha tiukassa

Uuden näyttelyn rakentamisessa pisimmällä ollaankin kuvavalintojen kanssa. Muuta työtä hidastaa epätietoisuus rahoituksesta. Hakemuksista huolimatta ulkopuolista rahoitusta ei juuri ole saatu.

Esimerkiksi Suomen kulttuurirahaston Museovisio-apurahan sai 60:sta sitä hakeneesta museosta vain kymmenen.

 Jos rahaa ei saada, sitten pitää toimia vähän vaatimattomammin, Eeva — Reija Eeva

Perusnäyttelyä suunnitellaan museon omana työnä, mutta rahaa tarvitaan esimerkiksi näyttelyarkkitehtiin sekä uudenlaisiin teknisiin ratkaisuihin.

— Jos rahaa ei saada, sitten pitää toimia vähän vaatimattomammin, Eeva kertoo.

Se on selvää, että Viipurin pienoismalli pystytetään myös uuteen perusnäyttelyyn, ehkä uudessa vitriinissä ja eri tavoin valaistuna.

Uusiakin ideoita on heitelty, kuten vaikka se, miten voitaisiin käyttää tuoksuja. Kaukas, Pulp ja Fazer-makeisten hajut herättävät vahvoja mielleyhtymiä, samoin kuin olutpanimo ennen tai kahvipaahtimon haju nyt.

Rajan esittelyyn ideoita on haettu myös muualta Euroopasta. EU:n Erasmus+ -vaihdossa museon henkilöstö on voinut käydä tutustumassa rajateemaa käsitteleviin museoihin, uusiin teknologiaratkaisuihin sekä pedagogiikan käyttöön museoissa.

Mika Strandén

Etelä-Karjalan museon tehtävänä on tallentaa myös Karjalankannaksen historiaa. Torkkeli Knuutinpoikaa on perinteisesti pidetty Viipurin perustajana.
Etelä-Karjalan museon tehtävänä on tallentaa myös Karjalankannaksen historiaa. Torkkeli Knuutinpoikaa on perinteisesti pidetty Viipurin perustajana.

Mika Strandén

Perusnäyttelytilan ilmaa on moitittu ummehtuneeksi ja oppailla on opastustehtävissä voinut mennä ääni.
Perusnäyttelytilan ilmaa on moitittu ummehtuneeksi ja oppailla on opastustehtävissä voinut mennä ääni.

Nyt tiloissa on tunkkaista ja ääni sortuu

Vielä ei tiedetä, kuinka laaja peruskorjaus perusnäyttelysiiven tiloihin tarvitaan. Etelä-Saimaa ei perjantaina tavoittanut hankkeesta vastaavaa henkilöä kaupungin osakkuusyhtiöstä Lappeen Rakennuttajat Oy:sta.

Tiloissa todettu sisäilmaongelma on Reija Eevan mukaan ilmennyt niin, että jotkut museovieraat ovat maininneet ilman tunkkaisuudesta. Opastuskierroksilla oppaiden ääni on voinut olla koetuksella.

Museo ei vielä ole halua arvailla uuden perusnäyttelyn valmistumisen ajankohtaa. Kyse on joka tapauksessa vuosien työstä. Etelä-Karjalan museon vaihtuvat näyttelyt pyörivät koko sen ajan normaalisti.

Museon yleisömagneetiksi muodostunutta Viipurin pienoismallia voi ennen uuden näyttelyn valmistumista katsella kiertoajelu Viipurissa -filmiltä. Myös kaikkia kolmea karjalaista kaupunkia esittäviä filmejä voi katsella museon pienoisteatterissa.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset