Vanha kartta ohjasi metallinetsijät ikivanhalle asuinpaikalle Ruokolahden Koiskamoon — Pellosta löytyi viikinkiaikaa vanhempia eli 600-luvun esineitä

Häränsilmäkoristeinen nappi on erittäin harvinainen löydös merovingiajalta.

Pertti Hyvärinen

Häränsilmäkoristeinen nappi Ruokolahden Koiskamosta on 600-luvulta ja merovingiajalta. Samanlainen on löytynyt vuonna 2012 Rautjärven Purnujärveltä. Nappi on erittäin harvinainen Suomessa ja Karjalassa.
Häränsilmäkoristeinen nappi Ruokolahden Koiskamosta on 600-luvulta ja merovingiajalta. Samanlainen on löytynyt vuonna 2012 Rautjärven Purnujärveltä. Nappi on erittäin harvinainen Suomessa ja Karjalassa.

1700-luvun kartta ohjasi 600-luvun muinaislöytöjen ääreen Ruokolahdella. Näin kävi metallinetsintää harrastaville veljeksille.

Ruokolahtelaiset Pertti Hyvärinen ja Kari Hyvärinen löysivät syksyllä muinaisen asuinpaikan Koiskamosta, Varislammen rannalta, läheltä Rautjärven rajaa.

Pertti Hyvärinen kertoo kiinnostuneensa Koiskamosta vanhan kartan ansiosta. Sen mukaan kylän pienehkö peltoalue oli hyvin samanlainen kuin nykyajan kartassa. Hän päätteli siitä, että kyseessä on vanha asuinpaikka.

Hyväriset menivät kylään ja kysyivät etsintäluvan maanomistajalta, joka oli todella suopea asialle. Metallinetsimet paljastivat, että kyseessä on vanhaakin vanhempi asuinpaikka.

Pertti Hyvärinen

Väkipuukon ponsi on erittäin harvinainen aselöytö Etelä-Karjalasta. Se on peräisin 600-luvulta ja edustaa merovingiaikaa.
Väkipuukon ponsi on erittäin harvinainen aselöytö Etelä-Karjalasta. Se on peräisin 600-luvulta ja edustaa merovingiaikaa.

Merovingiajan löytöjä vähän Etelä-Karjalasta

Koiskamosta löytyi väkipuukon ponsi ja häränsilmäkuvioinen nappi, jotka ovat 600-luvulta ja edustavat viikinkiaikaa edeltänyttä merovingiaikaa (575—800 jKr.).

Sieltä löytyi myös rannerenkaan katkelma, joka on alustavasti ajoitettu merovingiaikaan tai merovingiajan ja viikinkiajan (800—1025 jKr.) taitteeseen.

Väkipuukon ponsi on tutkija Ilkka Pylkön mukaan vasta toinen merovingiaikainen aselöytö Etelä-Karjalasta. Lappeenrannan Kaukaalta löytyi aikoinaan keihäänkärki 700-luvulta.

Esineen tunnistamisessa auttoi eläkkeellä oleva Etelä-Karjalan museon amanuenssi Jukka Luoto. Esine on harvinainen Itä-Suomessa mutta yleinen Länsi-Suomessa.

Päivi Virta-Salo

Muinaislöydöt metallinetsijät.jpg

Ensimmäinen nappi löytyi Purnujärveltä

Koiskamon häränsilmäkuvioinen nappi on maakunnassa toinen laatuaan. Ensimmäisen Hyväriset löysivät Rautjärven Purnujärven kylästä vuonna 2012.

Tuolloin kerrottiin, että nappi oli ensimmäinen löydös Itä-Suomesta, eikä rajantakaisesta Karjalastaan sellaista tunnettu. Nappi on harvinainen myös Länsi-Suomessa.

Nappien ja keihäänkärjen lisäksi merovingiajalta on yksittäisiä löytöjä muun muassa Ruokolahden Salosaaresta ja Utulasta.

Koiskamon läheltä, Rautjärven puolelta, tunnetaan 1930-luvun lopulla löytynyt Hirnilän viikinkiaikainen kalmisto, johon on haudattu aseita. Koiskamosta Hirnilään on linnuntietä matkaa 3,5 kilometriä.

Kommentoidut