Ilman thaipoimijoiden keräämiä marjoja lappeenrantalainen Kaskein Marjakaan ei olisi pystynyt kasvattamaan tuotantoaan

Mustikat eivät enää mene hilloon, vaan ne ostetaan jauheena tai suoraan pakastinaltaasta muovipussissa

Kai Skyttä

Suomalaisten jalostettujen marjatuotteiden vientiarvo oli viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa. Koko marjatuotevienti oli viime vuonna runsaat 36 miljoonaa euroa. Arkistokuva Kaskein Marjan tiloista, Harri Immonen käsittelemässä puolukoita.
Suomalaisten jalostettujen marjatuotteiden vientiarvo oli viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa. Koko marjatuotevienti oli viime vuonna runsaat 36 miljoonaa euroa. Arkistokuva Kaskein Marjan tiloista, Harri Immonen käsittelemässä puolukoita.

Suomalaiset marjayritykset vievät nykyisin ulkomaille marjoja ja marjatuotteita kaksi kertaa niin paljon kuin 2000-luvun alussa. Ne myös ostavat kerääjiltä tuplasti enemmän marjoja.
Sen enempää viennin kuin ostettujen marjojenkaan määrän kasvu ei lappeenrantalaisen Kaskein Marjan toimitusjohtajan Pekka Koiviston mukaan ole millään tavoin sattuma.
— Marja-ala on vuosituhannen alusta investoinut niin laitteisiin, tuotekehitykseen kuin henkilökuntaankin ja hakenut kasvua aivan tietoisesti. Aloimme ostaa isompia marjamääriä ja kehittää toimintaamme sitä kautta, Koivisto sanoo.
Kaskein Marjan sisään ostamat marjamäärät ovat Koiviston mukaan kymmenkertaistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ilman Thaimaasta tulleita poimijoita se ei olisi onnistunut.
— Suomessa yritettiin pitkään poimia marjat kotimaisin voimin, mutta marjayritysten ostamat määrät ovat kasvaneet siitä lähtien, kun thaipoimijat tulivat Suomeen, Arktisten aromisen toiminnanjohtaja Simo Moisio sanoo.

Aasiassa tykätään suomalaisista marjoista

Sekä Koivisto että Moisio ovat tällä viikolla Etelä-Koreassa ja Japanissa pk-yritysten vienninedistäjän Finpron järjestämällä matkalla. Aasia on suomalaisten marjojen tärkeä vientikohde, mutta vientiä oli viime vuonna yhteensä noin 30 eri maahan.
Koivisto sanoo tapaavansa Aasian-vierailulla sekä vanhoja että kenties uusiakin asiakkaita. Kaskein Marjan marjoista noin neljännes menee vientiin.
— Vaikka vienti on kasvanut, paljon on vielä kasvun varaa. Esimerkiksi suomalaisen metsämustikan määrät maailmalla ovat todella pienet verrattuna siihen, miten paljon Yhdysvallat, Kanada ja Chile tuottavat markkinoille pensasmustikkaa, Koivisto sanoo.
Sekä kansainväliset että suomalaiset tutkimukset metsämarjojen terveellisyydestä ovat yksi tärkeä syy, miksi suomalaiset marjat menevät kaupaksi.
— On tärkeää, että marjoista on olemassa oikeaa, tutkittua tietoa, joka leviää maailmalla. Sen varaan on helpompi rakentaa myyntiä ja markkinointia kuin esimerkiksi sellaisen perimätiedon varaan, että sodan aikana lentäjät söivät mustikoita, jotta näkisivät paremmin, Koivisto sanoo.

Mika Strandén

Kaskein Marja on edelleen marjatukku, mutta entistä enemmän se kehittää marjoista omia tuotteita. Niitä esittelemässä yhtiön toimitusjohtaja Pekka Koivisto. Arkistokuva.
Kaskein Marja on edelleen marjatukku, mutta entistä enemmän se kehittää marjoista omia tuotteita. Niitä esittelemässä yhtiön toimitusjohtaja Pekka Koivisto. Arkistokuva.

Siemenöljyjä ja glögiä

Suomesta viedään marjoja ulkomaille niin tuoreina kuin pakastettuinakin, mutta entistä useammin marjat on jalostettu tuotteiksi.
— Alalle on syntynyt runsaasti uusia yrityksiä, ja aiemmin toiminnassa olleet ovat laajentaneet toimintaansa. Esimerkiksi marjatukkuina toimivat yritykset ovat jo pitkään kehittäneet omia tuotteitaan, Moisio sanoo.
Omien tuotteiden kehittäminen on viime vuosina ollut myös Kaskein Marjan strategia. Se ei esimerkiksi enää etsi sellaisia uusia asiakkaita, joille se myisi marjoja raaka-aineeksi.
— Totta kai on tärkeää toimittaa raaka-ainetta olemassa oleville asiakkaillemme, mutta omien tuotteiden valmistaminen omista marjoista on se, jonka eteen teemme tiiviisti koko ajan töitä, Koivisto sanoo.
Perinteiset mustikkahillot ovat Koiviston mukaan lähes kadonneet kauppojen hyllyiltä.

Suomessa yritettiin pitkään poimia marjat kotimaisin voimin.


— On ollut kiva seurata, minkälaisia uusia tuotteita suomalainen elintarviketeollisuus on marjoista kehittänyt. Niidenkin pohjalla on usein tutkimuksista saatu tieto, Koivisto jatkaa.
Tärkeimpiä pidemmälle jalostettuja marjatuotteita ovat marjojen siemenöljyt ja kapselit, marjajauheet ja -mehut, mehutiivisteet, pyreet, smoothiet, glögit ja hillot sekä ilma- ja pakastekuivatut marjat.

Marjareissu kaupan pakastinaltaalle

Metsän sijaan suomalainen suuntaa marjanhakureissunsa entistä useammin kauppojen pakastealtaille. Pakastemarjojen myynti on Arktisten aromien mukaan tällä vuosituhannella kolminkertaistunut.
Vaikka Suomessa kotitalousmarjastus ei Moision mukaan ole koskaan romahtanut kesämökkikulttuurin takia samalla tavalla kuin Ruotsissa, mustikankerääjäsukupolvi on auttamattomasti vanhentumassa, eivätkä uudet sukupolvet lähde enää sunnuntaipäivän viettoon marjametsään.
Pohjanmaalainen Riitan Herkku toi ensimmäiset thaipomijat Suomeen 2005. Ruotsissa poimijoita oli ollut sitä ennen jo 10 vuotta.
— Jos joskus käy niin, että thaipomijoita ei enää Suomeen saada, pitää keksiä ja keksitään joku muu keino saada marjat metsästä, Koivisto ja Moisio sanovat.



Juttuun korjattu 10:02 Kaskein Marjan kotipaikka: yritys oli aiemmin luumäkeläinen, mutta sen kotipaikka on kolme vuotta ollut Lappeenranta.

Kai Skyttä

Kaskein Marjalle tuleva puolukka pikajäädytetään 35 asteen pakkasessa. Vasta sen jälkeen se puretaan kontteihin, joissa marja matkaa maailmalle. Laatikot palautuvat poimijoille.  Arkistokuvassa puolukoita käsittelemässä Arttu Mansikka
Kaskein Marjalle tuleva puolukka pikajäädytetään 35 asteen pakkasessa. Vasta sen jälkeen se puretaan kontteihin, joissa marja matkaa maailmalle. Laatikot palautuvat poimijoille.  Arkistokuvassa puolukoita käsittelemässä Arttu Mansikka

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.