Tulevan eläkkeen suuruus tulee monelle yllätyksenä — Sirpa Teräväinen sai eläkepäiviään varten pesämunan asuntokaupoilla

Vajaa puolet suomalaisista kertoo säästävänsä eläkepäiviään varten. Lähes yhtä moni kertoo, ettei säästä, koska siihen ei ole varaa.

Tiina Mutila

Sirpa Teräväiselle puuhailu kesämökillä ja sen kasvimaalla on tärkeää. Nämäkin tomaatintaimet päätyvät kesällä sinne. — Tykkään kasvattaa ruokaa itse. Oman maan antimista riittää säilöttäväksi myös talven varalle.
Sirpa Teräväiselle puuhailu kesämökillä ja sen kasvimaalla on tärkeää. Nämäkin tomaatintaimet päätyvät kesällä sinne. — Tykkään kasvattaa ruokaa itse. Oman maan antimista riittää säilöttäväksi myös talven varalle.

Sirpa Teräväinen, 73, jäi eläkkeelle kahdeksan vuotta sitten. Hänen viimeiset työvuotensa ja eläköitymisensä eivät ehkä noudattaneet sitä tavallisinta latua. Viimeisiksi työvuosikseen hän muutti nimittäin Jyväskylästä Helsinkiin ja eläkkeelle jäädessään Helsingistä takaisin Jyväskylään.

Hänen viimeisin työpaikkansa sijaitsi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, ja tittelinä oli koulutusjohtaja.

— Jäin töistä pois 65-vuotiaana. Sain valita itse ajankohdan päivämäärää myöten, ja se tuntui hyvältä, hän muistelee.

Helsingin työrupeama kesti kahdeksan vuotta. Kun se päättyi, isona asiana oli valita uusi kotikaupunki.

— Vaihtoehtoina olivat Lappeenranta, Helsinki ja Jyväskylä. Lappeenranta olisi ollut miehelleni tutuin vaihtoehto, mutta päätimme palata Jyväskylään, sillä poikamme perheineen oli muuttanut kaupunkiin jokin aika sitten.

Toinen uusi asia oli asunnon vaihtaminen. Pariskunnan kaksikerroksinen rivitaloasunto oli ollut Helsingin vuosina vuokralla, mutta sinne ei enää haluttu palata.

— Teimme isoja ratkaisuja. Ei vain kaupunki, vaan myös asunto vaihtui.

Miten saada rahat riittämään?

Tavallisen palkansaajan eläkeajan tulot ovat yleensä vain noin puolet työelämän palkkatuloista. Lisääntynyt vapaa-aika ja mahdollisten työsuhde-etujen, kuten työterveyshuollon, loppuminen nostavat yleensä kustannuksia. Miten saada rahat riittämään paitsi jokapäiväiseen elämään myös aktiiviseen elämäntapaan harrastuksineen ja matkailuineen?

Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuoden lopussa 1 680 euroa kuukaudessa. Miesten eläke oli keskimäärin 1 898 euroa ja naisten 1 499 euroa kuukaudessa.

Osa mieltää omistusasuntonsa eläkeajan turvaksi. — Kati Ahonen

Myös eläkkeestä maksetaan veroja ja veroluonteisia maksuja. Keskimääräisestä 1 680 euron eläkkeestä käteen jää verojen jälkeen noin 1 350 euroa kuukaudessa.

Alle 11 000 euron eläketuloista ei tarvitse maksaa veroa ollenkaan.

Monille tuleva eläketaso ja sen pienuus voi tulla yllätyksenä: työeläkevakuuttaja Keva kertoi viime viikolla, että vain joka kolmas suomalainen tietää tulevan eläkkeensä määrän suurin piirtein tai tarkalleen.

— Siinä auttaa joka kolmas vuosi kotiin postitettava työeläkeote. Lähempänä eläkeikää se tulee sitä paitsi useammin, sanoo Eläketurvakeskuksen ekonomisti Kati Ahonen.

Sirpa Teräväiselle työeläkkeen suuruus suhteessa palkkaan ei tullut yllätyksenä. Eläke ja loppuaikojen palkasta käteen jäävät tulot eivät lopulta poikenneet toisistaan kovin paljon.

— Päätin ostaa asunnon Helsingistä sen sijaan, että olisin vuokrannut sen. Maksoin asuntolainaa viimeiset työvuoteni, ja se söi käteen jääviä tuloja.

Toisaalta Helsingin asunto oli Teräväisen tietoinen investointi tuleviin eläkepäiviin.

— Myin asunnon, kun muutimme Jyväskylään. Sain siitä pienen pesämunan.

Muita erityisiä säästöjä hän ei ollut kerännyt.

— Olisi hyvä, että niitä olisi eläkkeelle jäädessä jonkin verran. Pelkän eläkkeen varassa on vaikea toteuttaa esimerkiksi matkahaaveita.

Teräväinen teki kolmen ensimmäisen eläkevuotensa aikana palkallisia luentokeikkoja silloin tällöin. Rahallisen hyödyn lisäksi ne tarjosivat mielekästä tekemistä ja mukavia kohtaamisia entisten työkavereiden kanssa.

Tiina Mutila

Sirpa Teräväinen hankki työuransa loppupuolella asunnon Helsingistä. Eläkkeelle jäädessään hän myi sen ja sai siitä pienen pesämunan.
Sirpa Teräväinen hankki työuransa loppupuolella asunnon Helsingistä. Eläkkeelle jäädessään hän myi sen ja sai siitä pienen pesämunan.

Terveys vaikuttaa toimeentuloon

Eläketurvakeskuksen vuoden 2018 eläkebarometrin mukaan yli puolet 15—79-vuotiaista vastaajista uskoi tulevan työeläkkeen takaavan joko melko hyvän tai hyvän toimeentulon. Kun asiaa kysyttiin vanhuseläkeikäisiltä, tulos oli positiivisempi.

— 71 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä kertoi tulevansa toimeen eläkkeellään melko hyvin tai hyvin. Huonoksi tai melko huonoksi omaa tilannettaan arvioi noin joka kymmenes vastaaja, Kati Ahonen toteaa.

Huonosti toimeentulevilla oli taustalla monesti ongelmien kasautumista, kuten työkyvyttömyyttä ja sairautta. Toinen riskitekijä oli yksin asuminen.

— Varsinkin iäkkäät, yksin asuvat naiset olivat usein pienituloisia. He eivät kuitenkaan kysyttäessä välttämättä kokeneet köyhyyttä.

Sirpa Teräväinen kertoo, että eniten rahaa kuluu asumiseen. Hän pitää uutena ostettua kerrostaloasuntoa Jyväskylän keskustan tuntumasta hyvänä ratkaisuna.

— Jos olisimme jääneet vanhaan, edessä olisi ollut isoja remontteja. Niistä olisi tullut kustannuksia ja vaivaa. Myös asunnon vaihtaminen silloin kun on vielä terve, on helpompaa kuin se, että pitäisi tehdä isoja ratkaisuja sairastumisen takia.

Monet muut menot ovat työajoista pienentyneet.

— Ruoassa voi säästää tekemällä itse. Kampaajalla ei tarvitse käydä niin tiuhaan, eikä työvaatteisiinkaan kulu rahaa.

Parasta on ollut tietysti se, että Teräväinen on pysynyt terveenä. Hän ei ole tarvinnut kalliita lääkkeitä tai hoitoja.

Eläkkeelle varautumisesta ja säästämisestä Eläketurvakeskus kysyi viimeksi vuonna 2014. Ahosen mukaan siinä ei tapahdu niin suuria muutoksia, etteivätkö viiden vuoden takaiset luvut antaisi oikeaa kuvaa myös nykytilanteesta.

Vuoden 2014 kyselyn mukaan 43 prosenttia 35—67-vuotiaista oli säästänyt tai säästi parhaillaan eläkepäiviä varten. Yleisintä oli säästää jokapäiväistä elämää, kuten ruokaa ja asumista, varten. Pienempi osa säästi harrastuksiin, lomamatkoihin sekä hoito- ja hoivamaksuihin.

— 40 prosenttia vastaajista ei säästänyt siksi, että se ei ollut taloudellisesti mahdollista. 17 prosenttia ei säästänyt muista syistä eli esimerkiksi siksi, ettei asia kiinnostanut, Kati Ahonen kertoo.

Tarkkoja säästösummia ei selvitetty, mutta puolet vastaajista kertoi säästöjen olevan melko pieniä tai pieniä. Vajaa kolmannes arvioi säästönsä kohtalaisiksi ja joka kymmenes merkittäviksi.

Alexandria Pankkiiriliikkeen teettämän neljän vuoden takaisen kyselyn mukaan joka viides suomalainen uskoo, että eläkepäiviä varten pitäisi olla säästössä 20 000—50 000 euroa. Hiukan useampi kuin joka kymmenes uskoo tarvittavan summan olevan 50 000—100 000 euroa.

Asunto pitää muuttaa ajoissa rahaksi

Eläkkeelle säästämisen kohteet ovat Ahosen mukaan pitkälti samoja kuin muussakin säästämisessä: pankkitalletukset, sijoitusasunnot, osakkeet ja rahastot.

— Vapaaehtoiset eläkevakuutukset olivat yhden ajan suosikkeja, mutta niiden suosio on vähentynyt.

— Osa taas mieltää omistusasuntonsa eläkeajan turvaksi.

Danske Bankin asiakkuusjohtaja Mikko Juopperi varoittaa kuitenkin luottamasta liikaa omaan asuntoon.

— Jos omasta asunnosta haluaa saada eläketurvaa, se pitää muuttaa rahaksi. Monesti ajatellaan, että isosta omakotitalosta muutetaan pienempään ja lähemmäs palveluita, kun eläkeaikana tarvitaan säästöjä tai kotityöt käyvät liian vaivalloisiksi. Mutta hieman ikääntynyt talo, jossa saattaa olla korjausvelkaa, ei välttämättä ole kovin hyvä vaihtokauppa, jos halutaan kerrostaloasunto palveluiden ääreltä.

Toinen sudenkuoppa on varallisuuden keskittäminen esimerkiksi juuri asuntoihin.

— Jollakulla saattaa olla oma asunto, sijoitusasunto ja vapaa-ajan asunto. Järkevämpää olisi hajauttaa osa varallisuudesta osakkeisiin muodossa tai toisessa.

Sirpa Teräväinen on innokas järjestö- ja puuhanainen, joka on muun muassa monessa senioritoiminnassa mukana. Hän puhuukin mieluummin eläkeläisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kuin vain taloudellisiin tai terveydellisiin asioihin painottuvasta hyvinvoinnista.

— Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä. Olisi hyvä, jos työyhteisön tilalle saisi luotua uusia, itselle tärkeitä yhteisöjä.

— Myös haaveita pitää olla. Pelkän eläkkeen varassa on vaikea toteuttaa esimerkiksi matkahaaveita.

Luetuimmat