Naisten Salibandyliigan sarjajärjestelmä mullistuu tulevaisuudessa — Miten Lappeenrannassa hyödytään jättiuudistuksesta, NST:n päävalmentaja Joonas Haapala?

Kysymykset: Suomen naisten Salibandyliiga muuttuu 16 joukkueen ja kahden tasolohkon sarjaksi kaudeksi 2019—2020. Kysyimme Joonas Haapalalta, mitä uudistus merkitsee NST:lle.

Mika Strandén

Ida Suikka (kesk.) pääsi juhlimaan maalintekijänä kahdesti, kun NST Lappeenranta voitti O2-Jyväskylän lukemin 7—4 naisten Salibandyliigan ottelussa tammikuun puolivälissä. Suikan kanssa maalista iloitsivat kentällä olleet tehoketjun muut lenkit Jenna Backman (vas.) ja Mona Backman (oik.).
Ida Suikka (kesk.) pääsi juhlimaan maalintekijänä kahdesti, kun NST Lappeenranta voitti O2-Jyväskylän lukemin 7—4 naisten Salibandyliigan ottelussa tammikuun puolivälissä. Suikan kanssa maalista iloitsivat kentällä olleet tehoketjun muut lenkit Jenna Backman (vas.) ja Mona Backman (oik.).

Suomen naisten Salibandyliiga muuttuu 16 joukkueen ja kahden tasolohkon sarjaksi kaudeksi 2019—2020. Runkosarjaotteluiden määrä nousee 21:een, joiden jälkeen pelataan sijoitus-, karsinta- ja pudotuspeliotteluita.

Tällä kaudella naisten Salibandyliiga pelataan kymmenen joukkueen ja 18 runkosarjaottelun sarjana. Runkosarjan ottelumäärä pudotettiin täksi kaudeksi 22:sta 18:aan, koska puolet liigajoukkueista niin halusi. NST Lappeenranta oli yksi muista viidestä joukkueesta, jotka olisivat pitäneet ottelumäärän joko entisellään tai kasvattaneet sitä 27:ään.

Minkälainen naisten Salibandyliigan sarjajärjestelmän tuleva muutos on Etelä-Karjalasta katsoen, NST:n naisten edustusjoukkueen päävalmentaja Joonas Haapala?

— Kyllä tämä on ihan pirtsakka uudistus. Tykkään kyllä itse.

— Uudistus oli tarpeen tehdä. Ongelma on ollut pitkään se, että liigassa on aika paljon lähtökohtaisesti niin epätasaisia pelejä, ettei niissä ole järkeä ja toisaalta liian vähän niitä pelejä, jotka ovat oikeasti tasaisia ja kovia.

— Uuden liigan tasolohkot pohjautuvat edellisen kauden rankingiin, jolloin joukkueet ja pelaajat saavat pelata nykyistä enemmän omantasoisiaan vastustajia vastaan. Se nostaa pelien tasoa väkisinkin. Se on hyvä asia, kuten sekin, että ottelumäärät nousevat.

— Jos liigaa olisi tiivistetty kahdeksaan joukkueeseen, se olisi tappanut koko lajin. Olisi käynyt, kuten kaukalopallolle kävi. Vaihtoehtona oli laajentaa ja laajentaa reilusti. Tuleva systeemi on kyllä hyvä. Vähän kuten pesäpallossa jatkosarjoineen, mutta salibandyssa koko runkosarja on sitten yhtä jatkosarjaa, josta alemmastakin on mahdollisuus voittaa mestaruus.

Kuinka sarjajärjestelmän vaihtaminen vaikuttaa NST:n liigajoukkueen ja sen pelaajien kehittymiseen?

— Se antaa vähän lisäaikaa joukkueelle ja pelaajille kehittyä. Kun kävimme Tampereella ja peli päättyi 13—0 Classicille, en kyllä keksi mitään syytä, minkä takia se olisi hyödyttänyt meitä ja vielä vähemmän syitä, minkä takia se hyödytti Classicia.

— Pitää muistaa, että muutos tehdään kaudella 2019—2020. Voihan se olla, että meidän joukkueemme tilanne on silloin täysin toinen kuin tällä hetkellä, sillä mukanamme olevat nuoret kehittyvät päivä päivältä ja saavat jatkuvasti lisää kokemusta siitä, mitä on pelata liigatasolla.

Miten Suomesta voi löytyä lähivuosina 16 liigajoukkuetta, jotka haluavat pelata vähintään 21 ottelun sarjan, kun täksi kaudeksi ei löytynyt edes kymmentä?

— Nyt, kun se on ilmoilla, vaihtoehtoja ei hirveästi ole. Siirtymäaika antaa totta kai aikaa valmistautua.

— Pitää ajatella myös isoa kuvaa ja koko suomalaista salibandya, eikä vain yksittäistä joukkuetta. Miten maajoukkueemme voi ja kuinka hyviä pelaajia kasvatamme sinne. Se on toivottavasti yhteinen visio meillä kaikilla, minkä sivussa pitää muistaa oman pelaajan ja oman pesän kunnossapito. Luulen, että ne kulkevat käsi kädessä.

Onko uudessa sarjajärjestelmässä jotain, jota vielä viilaisit?

— Pudotuspelijärjestelmää ei ole kai vielä julkistettu. Rakentaisin playoffs-kevään niin, että puolivälierät ja välierät pelattaisiin paras seitsemästä -ottelusarjoina ja finaali olisi edelleen yksi ottelu.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.