Lappeenrannan skeittaajat joutuvat yhä odottamaan nykyaikaisia olosuhteita, jopa kansainvälisen tason toimintapuisto ja skeittihalli muhivat kaupungin rattaissa — "Asiaa ei ole unohdettu"

Sonja Ovaskainen

Suomen lumilautailun olympiaurheilija Kalle Järvilehto kokeili Kouvolan tuliterää skeittipuistoa viime vuoden heinäkuussa.
Suomen lumilautailun olympiaurheilija Kalle Järvilehto kokeili Kouvolan tuliterää skeittipuistoa viime vuoden heinäkuussa.

Lappeenrannan rulla- ja potkulautailijoille ei ole luvassa nykyaikaisia harrastusolosuhteita vielä hetkeen. Lappeenrannan kaupunki on visioinut keskusta-alueelleen urbaania toimintapuistoa, jonka yksi osa voisi olla skeittipuisto.

— Haemme kansallista ja jopa kansainvälisesti kiinnostavaa urbaanikulttuurin kohtaamispaikkaa ydinkeskustaan, korkeintaan 500 metrin päähän kaupungintalolta, Lappeenrannan strategiajohtaja Markus Lankinen kertoi viime vuoden elokuussa.

Liikuntajohtaja Pasi Koistisen mukaan toimintapuiston toteutus on vielä täysin alkutekijöissään. Puiston suunnitteluun on varattu rahaa, mutta sen rakentamiseen ei vielä. Koistinen muistuttaa, että kaupungilla on jonossa isoja rakennushankkeita.

— Jotta toimintapuiston suunnittelua kannattaisi viedä eteenpäin, varsinaisen toteutuksen rahoituksesta pitäisi olla hahmotelma. Jos kunnollinen skeittipaikka halutaan, ei sitä alle 100 000 eurolla tule. Emme tarvitse lisää papereita arkistoihin siitä, minkälainen voisi olla hieno paikka, Koistinen toteaa.

Toimintapuisto tarjoaisi harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille ja puitteet muun muassa skeittaukseen, potkulautailuun, rullaluisteluun ja pyöräilyyn.

— Toimintapuisto on avointa tilaa, eikä täytä vielä ympärivuotisen harrastamisen vaatimusta. Skeittihallikysymys on siis vielä erikseen, Koistinen toteaa.

Anssi Silvennoinen

Huhtiniemen skeittiparkissa oli kaksi potkulautailijaa keskiviikkona iltapäivällä. Skeittiparkki on ulkoasultaan ja varustelultaan varsin karu Kouvolan isoveljeensä verrattuna.

Viime vuonna Lappeenrannan kaupungin johtama Urban infra revolution (UIR) -hanke järjesti puolestaan tuoteideakilpailun siitä, mitä uutta keskusta-alueelle voitaisiin rakentaa kehitteillä olevasta uudesta kierrätysmateriaalista.

Ylivoimaiseksi voittajaksi nousi skeittiparkki, joka sai 4 100 ääntä eli 87 prosenttia kaikista. Toiseksi kannatetuin oli Tervetuloa Saimaalle -veistos kahdeksan prosentin äänisaalilla.

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kertoo, että urbaani toimintapuisto ja UIR-hankkeen tuoteideakilpailun voittanut skeittiparkki liittyvät eri hankkeisiin, mutta ne voivat parhaimmassa tapauksessa tukea toisiaan.

Ensimmäinen tavoite on kokeilla kehitetyn kierrätysmateriaalin toimivuutta skeittaukseen liittyvissä rakenteissa.

— Laajemman skeittipuiston rakentaminen etenee, mutta se ei vielä toteudu kuluvan vuoden aikana, Pimiä toteaa.

Joulukuussa 2016 Jere Nakari ystävineen laati kuntalaisaloitteen skeittihallin saamiseksi Lappeenrantaan. Aloite sai 550 allekirjoittajaa ja eteni nuoriso- ja liikuntalautakuntaan, joka antoi nuorisotoimelle tehtäväksi laatia asiasta esityksen.

Nuorisotoimi valmisteli asiaa ja kävi tutustumassa viiteen eri kohteeseen, joista sopivimmaksi seuloutui Lappeenrannan toimitilojen omistama halli Tullitiellä. Skeittihallin toteutukselle ei kuitenkaan lopulta osoitettu määrärahaa vuoden 2018 talousarviossa.

Samaan aikaan kaupungin elinkeino- ja kaupunkikehityksen toimiala alkoi valmistella urbaania toimintapuistoa.

— Nämä hankkeet yhdistettiin. Tullitien alueelle on suunnitteilla uusi kaava ja siksi tuo tilaratkaisu ei ollut enää käytettävissä, nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen kertoo.

Räikkönen kertoo nuorisotoimen muistuttaneen eteenpäin, että kuntalaisaloitteessa toivottiin nimenomaan katettua skeittitilaa.

— Asiaa ei ole unohdettu.

Otto Ponto

Topi Temonen tyylitteli Joutsenon skeittipuiston avajaisissa kesäkuussa vuonna 2013.

Uusimmat uutiset