Kolumni: Matka ensi kesän mammuttikisoihin poikisi Suomen jalkapallolle huikean rahapotin

Kalle Sipiläinen verkkokolumnikuva 2018
Kalle Sipiläinen verkkokolumnikuva 2018

Jalkapallon EM-kisat järjestetään ensi kesänä toista kertaa 24 joukkueen mammuttitapahtumana. Kisoihin pääsee mukaan lähes puolet Euroopan jalkapalloliiton Uefan 54 jäsenmaasta.

Urheilulliselta kantilta tarkasteltuna arvokisojen joukkuemäärän kasvattamisesta voidaan olla montaa mieltä.

Paljon riippuu varmasti siitä, kysytäänkö mielipidettä seitsemää arvokisavoittoa (4 MM- ja 3 EM-kultaa) juhlineesta Saksasta vai ensimmäistä kertaa lopputurnaukseen matkalla olevasta Suomesta.

Lopputurnaukseen selviytyville maille jalkapallon arvokisat ovat kuitenkin sellainen rahasampo, josta muissa urheilulajeissa voidaan vain haaveilla ja uneksia.

Pelkästään selviytyminen EM-lopputurnaukseen kilauttaa Suomen palloliiton kassaan 9,25 miljoonaa euroa palkintorahana

Moni varmasti muistaa, että Suomen koripalloliitto maksoi 800 000 euroa saadakseen villin kortin vuoden 2014 MM-kisoihin ja luodakseen Susijengi-hypeä.

Huuhkajien ei tarvitse laittaa samalla lailla omia rahojaan peliin, vaan pelkästään selviytyminen EM-lopputurnaukseen kilauttaisi Suomen palloliiton kassaan 9,25 miljoonaa euroa palkintorahana.

Palloliiton vuosibudjetti pyörii 30 miljoonan euron kieppeillä, eli pelkkä kisapaikka täyttäisi noin kolmanneksen liiton vuosibudjetista. Tosin kolmannes palkintopotista menee ihan ansaitusti kisapaikan hankkineille pelaajille.

Lopputurnauksessa jokainen voitto tuo 1,5 miljoonaa lisäeuroa ja tasapelistäkin saa 750 000 euroa. Pudotuspelivaiheessa etenemisestä palkitaan luonnollisesti sitäkin ruhtinaallisemmin.

Edellisiin EM-kisoihin verrattuna palkintorahan kokonaissumma kasvaa peräti 23 prosenttia, kertovat Uefan viime vuonna julkaisemat tiedot (englanniksi). Potti on yhteensä 371 miljoonaa euroa.

Ranskan vuoden 2016 EM-kisat pelattiin ensimmäistä kertaa 24 joukkueen voimin. Sitä ennen lopputurnauksen joukkuemäärä oli pitkään 16.
Joukkuemäärän kasvattaminen lihottaa koko ajan myös kisojen ympäriltä saatavaa tuottoa.

Ensi kesän futisrieha pelataan koripallosta tutulla tavalla: kisat hajautetaan eri puolille Eurooppaa. Perusteena on juhlistaa 60 vuotta aiemmin pelattuja ensimmäisiä euroopanmestaruuskisoja.

Loppuottelun ja välierien näyttämönä on Lontoon Wembley, jonka viheriöltä mestarimaa poistuu kaikkineen 34 miljoonaa euroa rikkaampana. Toki matkaansa saa myös mestaruuspokaalin.

Sanotaan, ettei raha tuo onnea, mutta elämästä helpompaa se monesti tekee.

Tulevina vuosina tämä pätee varmasti myös Suomi-futikseen, mikäli kääpiövaltio Liechtenstein kaatuu Töölön jalkapallostadionin huutomyrskyssä.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan urheilutoimittaja.

Luetuimmat