Jukka Vakkila suitsuttaa entisen valmennettavansa Markku Kanervan roolia Huuhkajien lennossa, EM-kisapaikka parantaisi Suomen kansan jalkapalloilullista itsetuntoa — ”Sehän muuttuu yllättävän nopeasti, on muuttunut jo nyt”

Jukka Vakkila näkee Huuhkajien itseluottamuksen ja ryhmädynamiikan olevan pitkälti päävalmentaja Markku Kanervan ansiota. Arvokisapaikka olisi myös Vakkilalle unelmien täyttymys.

AOP/GIAN EHRENZELLER

Markku Kanervasta (kesk.) on tulossa ensimmäinen päävalmentaja, joka johdattaa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen arvokisojen lopputurnaukseen.
Markku Kanervasta (kesk.) on tulossa ensimmäinen päävalmentaja, joka johdattaa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen arvokisojen lopputurnaukseen.

Jukka Vakkila näkee entisen valmennettavansa Markku Kanervan onnistumisen olevan keskeinen syy Huuhkajien lentoon. Vakkila toimi miesten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana vuodet 1988—1992, jolloin nykyinen päävalmentaja Kanerva oli tärkeä osa Suomen puolustuslinjaa.

— Kanervan ansiota on, että valmennustiimi toimii hyvin ja koko joukkue on saatu hitsattua yhteen. Meillä on hyvät yksilöt ja ryhmädynamiikka on kunnossa, Vakkila toteaa.

Vakkila ei poikkeuksellisesti päässyt paikan päälle tiistain Armenia-otteluun, sillä hän laskeutui Helsinki-Vantaan lentoasemalle liian myöhään ehtiäkseen Turkuun.

Hän vietti viikonvaihteen Puolan Varsovassa, jossa järjestettiin Euroopan jalkapallovalmentajien järjestön kokous ja symposium. Vakkila on järjestön varapuheenjohtaja.

Entinen maajoukkueluotsi katsoi aluksi puhelimensa näytöltä ja kotiin Savitaipaleelle päästyään televisiosta, kun Suomi otti Armeniasta 3—0-kotivoiton. Tulos oli kasvojenpesu heikon Bosnia-vierastappion jälkeen ja sinetöi liki varmasti maajoukkueen historiallisen pääsyn miesten EM-lopputurnaukseen.

— Suomella on tällä hetkellä hyvä itseluottamus ja kärsivällisyyttä riittää. Sillä se peli lähti käyntiin ja kääntyi hienosti. Se oli vahvaa esiintymistä. Varma voitto paikassa, jossa voitto piti ottaa.

Kanervan edeltäjille kritiikkiä

Kanerva aloitti tehtävässään pahassa paikassa joulukuussa 2016. Roy Hodgson vei Suomen niin sanotun kultaisen ikäluokan yhden voiton päähän vuoden 2008 EM-kisoista, mutta pelaajiston sukupolvenvaihdoksen ja seuraavien päävalmentajien Stuart Baxterin, Mixu Paatelaisen ja Hans Backen jäljiltä maajoukkue oli sekavassa tilassa.

Kansainvälisen jalkapalloliiton miesten maajoukkueiden rankingissa Suomi valahti vielä heinäkuussa 2017 sijalle 110, joka oli historian huonoin.

— Voidaan kritisoida aiheellisesti, että lähdimme ulkomaalaisten valmentajien vaiheeseen. Se oli vähän arveluttava. On vain niin tosiasia, että päävalmentajan pitää aistia suomalaisessa pukukopissa oleva kulttuuri ja mentaliteetti, jotta joukkueen saa hiottua yhteen, ilmapiirin kuntoon ja yksilöt tekemään parhaansa, Vakkila sanoo.

Kanervan johdolla kurssi on kääntynyt täysin.

— Kanerva sai niin sanotusti harjoitella useampienkin päävalmentajien kakkosvalmentajana, minkä lisäksi hän tunsi suuren osan pelaajista jo vuoden 2008 alle 21-vuotiaiden EM-kisajoukkueesta, Vakkila muistuttaa.

Aika harvoja joukkuelajeja voi verrata jalkapalloon siinä, kuinka vaikea on päästä arvokisoihin. — Jukka Vakkila

Vakkilan mukaan menestys kumpuaa pitkälti joukkueen henkisestä vahvuudesta ja pelaajien keskinäisten roolien kunnioituksesta.

— Se on yhdessä tekemistä. Lasken, että se on hyvin pitkälle valmentajan onnistumista.

Lisäksi suomalaisia pelaajia on jälleen vastuullisissa asemissa huippuseuroissa. Kirkkaimmista tähdistä Teemu Pukki on Valioliigan kärkitason maalintekijä ja Lukas Hradecky yksi Euroopan parhaista maalivahdeista.

— Pelaajatilanteemme on taas erinomainen. Siinä on vähän pelivaraakin. Tilanne on aivan mahtava.

Omankin unelman täyttymys

Vakkila aloitti jalkapallovalmentamisen Keravan Pallokerhossa vuosina 1973—1974, eikä ole käytännössä ollut päivääkään poissa jalkapallosta sen jälkeen. Huuhkajien yltämisellä arvokisoihin olisi hänelle valtava merkitys.

— Se on yksi suurimpia asioita, joita voi tulla. Kyllä minä nautin. Se on iso unelma, joka on sitten täyttymys. Se on siinä.

Vakkila korostaa, että jalkapallon miesten arvokisoihin yltäminen olisi Suomelta erittäin kova suoritus.

— Aika harvoja joukkuelajeja voi verrata jalkapalloon siinä, kuinka vaikea on päästä arvokisoihin. Eurooppa on vielä maanosista ylivoimaisesti kovin.

Suomesta kasvaa jalkapalloyhteiskunta

Todennäköisen EM-lopputurnauspaikan Vakkila uskoo vaikuttavan erityisesti suomalaisen jalkapalloilun ympärillä olevaan ilmapiiriin. Hän kertoo kuulleensa vielä viime vuosinakin nälväyksiä, että eiväthän ne Huuhkajat osaa.

— Sehän muuttuu yllättävän nopeasti, on muuttunut jo nyt. Jos ja kun Liechtenstein tuosta vielä rökitetään, ihmisten ilmeet ovat ihan erinäköiset.

Miesten kautta aikain ensimmäinen arvokisapaikka tulee vahvistamaan Suomen kansallista jalkapalloitsetuntoa.

— Sillä on vaikutusta läpi Suomen, juniorit motivoituvat. Luottakaa juniorit itseenne, tämä hoituu.

Jalkapalloilu jatkuu ensi kesän jälkeenkin. Vakkilan mukaan Suomella on mahdollisuuksia vielä parempaan.

— Monta kertaa on todettu sekin, että MM-kisoissa on monta maata, jotka Suomi voisi voittaa ihan ilman ihmeitä.

Kalle Sipiläinen

Jukka Vakkila on toiminut jalkapallovalmentajana viidellä vuosikymmenellä. Arkistokuva.
Jukka Vakkila on toiminut jalkapallovalmentajana viidellä vuosikymmenellä. Arkistokuva.

Kunniaa Suomen futisosaamiselle

Jukka Vakkila oli rakentamassa Suomen jalkapalloilun valmennuskoulutusjärjestelmää 1980-luvun alussa. Hän on nähnyt aitiopaikalta suomalaisten jalkapallovalmentajien ammattitaidon kehityksen ja vastaa edelleen Suomen Palloliiton täydennyskoulutuksen organisoinnista.

— Aloimme viedä vuosittain korkeimman koulutustason valmentajia ulkomaille. Teimme koulutusjaksoja monena vuonna Hollannissa, Saksan ja Belgian liittojen luona, Vakkila kertoo.

Vakkila itse opiskeli Saksan Kölnissä ja tuntee siten paljon saksalaisia valmentajia. Hänen mukaansa suomalaisten ja keskieurooppalaisten jalkapallovalmentajien osaamisessa ei ole juuri eroa, eikä ulkomaalaisilla valmentajilla ole mitään taikasauvoja tai poppakonsteja onnistumiseen.

— Kyllä suomalainen valmentaja osaa. Joissakin maissa on vain muutama miljoona pelaajaa enemmän ja lajin arvostus on suurempi kuin Suomessa. Meillä jalkapalloammattilaisuuden arvostus on mennyt eteenpäin pikku hiljaa.

Vakkila tunnustaa Jari Litmasen ja Sami Hyypiän pelaajasukupolven merkityksen kansainvälisen huippujalkapalloilun nykyvaikutteiden tuomisessa Suomeen. Miesten maajoukkueen valmennustiimissä heistä ovat Antti Niemi ja Mika Nurmela. Lisäksi Hannu Tihinen on Palloliiton urheilutoimenjohtaja.

— Tulee kylmät väreet ja karvat nousevat pystyyn, kun nämä kaverit käyvät valmennustilaisuuksissa puhumassa. Maailma on opettanut heitä. He ovat erittäin fiksuja, mikä varmasti tarttuu seuraaviin pelaajiin.

Vakkilan mukaan suomalainen jalkapalloilu tarvitsee kaikkia toimijoitaan, mutta hän korostaa juniorivalmentajien merkitystä.

— Jossakin kohtaa lipsahdimme vähän liikaa Kaikki pelaa ja kaikille jotakin -linjalle. Korjausliikkeitä on tapahtunut. Päätoimisten määrä on kasvanut vuosien varrella ja se on tuonut toimintaan ammattimaisuutta. Toivottavasti saisimme täällä Kaakkois-Suomessakin jotain aikaan.

Muillakin Suomelle tuttuja pulmia

Vakkilalle jäi eurooppalaisten jalkapallovalmentajien yhdistyksen kokoontumisesta mieleen sanat, jotka entinen huippupelaaja ja sittemmin AC Milanin ja Juventuksen päävalmentajana tunnettu Massimiliano Allegri lausui.

Allegrin mukaan valmentajan pitää muistaa, että ihmisen kyky vastaanottaa uutta tietoa on rajallinen.

— Valitettavasti kentän laidalla näkee tosi paljon valmentajia, jotka selittävät ja pitävät todella pitkiä puhepausseja. Pitäisi ymmärtää mennä toimintaan ja opettaa sen ohessa.

Suomalaisen jalkapalloilun harjoitusolosuhteet ovat Vakkilan mukaan olleet jo pitkään riittävät kansainvälisen menestyksen saavuttamiseen. Hän oli sunnuntaina katsomassa Puola—Pohjois-Makedonia-EM-karsintaottelua ja naurahti maanantaina tutun kuuloisille sanoille, kun Puolan päävalmentaja Jerzy Brzęczek kertoi maansa jalkapalloilun harmeista.

— Puolan valmentaja totesi, että syksyn tulo on heille tosi hankala. On niin huonot säät, että heidän pitää siirtyä huonoihin halleihin puulattioille.