Konkari väistyy, kun kuopus saapuu — Joutsenon Kullervossa alkavat puhaltaa 2000-luvun tuulet

Anni Salmisesta tulee ensimmäinen tällä vuosituhannella syntynyt jäsen Joutsenon Kullervon hallituksessa. Kullervo-maratonin isä Jaakko Lehtonen katsoo, että nyt on hyvä aika astua syrjään.

Kalle Sipiläinen

Kullervon urheilukouluja vetäneen Anni Salmisen mielestä Joutsenossa on hyvät olosuhteet yleisurheilulle. — Meillä on Joutsenohalli ympäri vuoden käytössä ja kenttäkin on hyvässä kunnossa. Itse asiassa koko urheilukeskuksen alue on tosi monipuolinen ja hyvä, Lappeenrannan lyseon lukiota käyvä Salminen kertoi linja-autoa odotellessaan.
Kullervon urheilukouluja vetäneen Anni Salmisen mielestä Joutsenossa on hyvät olosuhteet yleisurheilulle. — Meillä on Joutsenohalli ympäri vuoden käytössä ja kenttäkin on hyvässä kunnossa. Itse asiassa koko urheilukeskuksen alue on tosi monipuolinen ja hyvä, Lappeenrannan lyseon lukiota käyvä Salminen kertoi linja-autoa odotellessaan.

Kuopus aloittaa ensi vuoden alussa

Anni Salminen, 17, on ensimmäinen 2000-luvulla syntynyt Joutsenon Kullervon hallituksen jäsen. Ensi keväänä täysi-ikäiseksi varttuva Salminen on ohjannut seuran urheilukouluja noin neljän vuoden ajan.

— Hallituksessa vapautui nyt paikka. Ajattelin, että sitä kautta pystyisin vaikuttamaan myös seuran muihin asioihin.

Salminen käy Lappeenrannan lyseon toista luokkaa. Yläasteella hän on toiminut tukioppilaana, mutta hallitustyöstä hänellä ei ole aiempaa kokemusta esimerkiksi oppilaskunnasta.

Ensi vuodesta alkaen päätät Joutsenon Kullervon asioista, huimaako?

— Ei oikeastaan. Äitini (Kirsi Salminen) on kanssa seuran hallituksessa ja olemme yhdessä miettineet eri asioita. Tavallaan jo silloin pääsin vähän vaikuttamaan.

Salminen aloitti yleisurheilun yhdeksänvuotiaana. Aluksi olivat kaikki lajit mukana, myöhemmin omiksi lajeiksi valikoituivat keihäänheitto ja kiekonheitto.

— Harrastin ja kilpailin noin 14-vuotiaaksi, kunnes lopetin ja siirryin kokonaan ohjaamaan urheilukouluja.

Varsinkin nuorten puolella yleisurheilutoiminta pyörii Joutsenon Kullervossa tällä hetkellä hyvin.

— Vähän kaikkiin ryhmiin on tunkua. Olemme saaneet myös uusia ohjaajia.

Kullervon ainut aikuistason yleisurheilija on eliittikisoissakin nähty pikajuoksija Santeri Vauhkonen. Yksi Salmisen tavoitteista on se, että jatkossa oman seuran väreissä kilpailisi enemmän yleisurheilijoita.

— Olemme aika pieni seura, ja tarkoituksena ei ehkä ole tehdä huippu-urheilijoita, mutta ainakin minun mielestäni olisi hyvä, jos joskus tulevaisuudessa pääsisi valmentamaan ihan kansallisenkin tason urheilijoita ja tekemään vähän pitkäjänteisempää työtä. Ei vain päästettäisi omia urheilijoitamme lähtemään 14—15-vuotiaina.

Kalle Sipiläinen

Mitkä ovat Jaakko Lehtosen parhaat muistot Kullervo-maratonilta? — Alisa Vainion juoksu hätkähdytti toissa vuonna. Sitä ei osattu odottaa, kunnes matkan varrelta alkoi tulla tietoa, että nyt tulee kova aika. Myös vuonna 1997 ensimmäisellä SM-maratonilla taso oli valtavan hyvä. 99 juoksijaa tuli maaliin alle kolmen tunnin, Lehtonen muistelee kahta tähtihetkeä.

Konkari väistyy tämän vuoden lopussa

Kullervo-maratonin isä Jaakko Lehtonen, 70, tuli Joutsenon Kullervon hallitukseen vuonna 1984. Tänä vuonna tulee täyteen 34 vuotta, ja Lehtonen katsoo, että on hyvä aika astua syrjään seuran johtotehtävistä.

— Ajattelin, kun seitsemänkymppiä tuli mittariin, niin eiköhän tämä yhdelle miehelle riitä. Kuluvan vuoden olen tietenkin vielä loppuun asti mukana.

Lehtonen muutti Joutsenoon vuonna 1979 seurakunnan talouspäälliköksi ja eläköityi vuonna 2011 seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkönä.

Kullervon toiminnassa hän oli ensin mukana yleisurheilupuolella ja hiihtokilpailujen järjestelyissä, vaikka ei kuulunutkaan tuolloin lajijaostoihin.

Vuonna 1982 Lehtonen aloitti Kullervo-maratonin, ja maratonia hän on ollut pyörittämässä siitä lähtien. Ensi vuonna Joutsenossa ratkotaan kuudennen kerran myös maratonin Suomen mestaruudet.

— Ensimmäiset 25 vuotta vedin maratonia, kunnes Myllärisen Hannu otti homman hoitaakseen. Sen jälkeen olen ollut järjestelyissä mukana sellaisena kakkos- tai kolmosmiehenä. Ainakin maratonin järjestelyissä aion olla mukana jatkossakin.

Lehtonen ei ollut vuosikymmeniä vain hallituksen rivijäsen. 80-luvun lopulla hän oli neljä vuotta Joutsenon Kullervon puheenjohtaja ja rahastonhoitaja hän on ollut viimeiset 28 vuotta.

80—90-lukujen taitteessa seura koki muutoksia, kun Joutsenon Kullervon urheilijat ja Joutsenon Kullervon palloilijat eriytettiin toisistaan. Jokaiselle lajijaostolle tuli myös oma pankkitili, eli jaostot alkoivat vastata omasta rahankäytöstään.

— Niin on pelattu siitä lähtien.

Lehtosen mukaan Kullervon rahaliikenne rullaa ongelmitta. Pääseura jakoi juuri jaostoille avustuksia toiminnan pyörittämiseen.

— Kun eri jaostojen summat pannaan yhteen, seuralla on rahaa yli sata tuhatta. Siellä pyöritään ihan hyvissä taloudellisissa tilanteissa.





Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.