Suomi on ottanut kymmenen vuoden aikana enemmän salibandyn miesten ja poikien maailmanmestaruuksia kuin Ruotsi — Prahassa NST:n kasvatti Eero Kosonen juhli taas

Huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantalan mielestä MM-kulta ei ole enää mikään sattuma. NST:n valmentajan Joonas Haapalan mielestä kotikisoissa 2020 Suomi on jo enemmän haastaja kuin nyt.

AOP/Ondrej Deml

NST:n kasvatti, maalivahti Eero Kosonen juhli Prahassa toista maailmanmestaruuttaan. Lappeenrannasta hän lähti 2008 ja on sen jälkeen kiertänyt Happeen ja Ruotsin Växjön kautta Seinäjoen Peliveljiin.
NST:n kasvatti, maalivahti Eero Kosonen juhli Prahassa toista maailmanmestaruuttaan. Lappeenrannasta hän lähti 2008 ja on sen jälkeen kiertänyt Happeen ja Ruotsin Växjön kautta Seinäjoen Peliveljiin.

1. Joko Suomen miehet ovat ajaneet pysyvästi länsinaapuri Ruotsin ohi huippusalibandyssa?

2. Vaikka liigan taso on kapeampi Suomessa kuin Ruotsissa, voittavia yksilöitä näyttäisi meillä syntyvän enemmän, miksi?

3. Tshekki on 2000-luvulla ainoa Suomen ja Ruotsin lisäksi, joka on päässyt finaaliin, milloin siellä nähdään uusia maita?

SALIBANDYLIITON

HUIPPU-URHEILUJOHTAJA

JARKKO RANTALA

1. — Tai onko Suomen miehet ja pojat...2008—2018 on pelattu 11 kertaa kultamitalista arvokisoissa pojissa ja miehissä ja Ruotsi on voittanut neljä ja me seitsemän. Tämä ei ole yksittäinen onnistuminen enää. Sen eteen tehdään töitä, että tämä on pysyvää.

2. — Onko taso kapeampi? 19 pelaa tuli MM-joukkueeseen kansallisesta sarjasta. Yksittäisistä pelaajista Ville Lastikka oli ensimmäisissä aikuisten arvokisoissa, ja on pystynyt tekemään samat asiat täällä kuin Suomen liigassa. Jos pystyt tekemään Suomen liigassa sen kaltaisia pallollisia asioita, mitä Ville tekee täällä, se riittää tällä hetkellä maailman huipulle. Meillä puolustuspelaaminen asettaa pelaajille niin kovat haasteet, että se joka pärjää Suomen liigan puolustajia vastaan, hänellä on eväät pärjätä myös kansainvälisellä huipulla.

Tämä ei ole yksittäinen onnistuminen enää. Sen eteen tehdään töitä, että tämä on pysyvää. —  Jarkko Rantala

— Kymmenen vuotta sitten jopa Suomen liigan kärkijoukkueet olivat vaikeuksissa Ruotsin divarijoukkueiden kanssa. Kun olin Classicissa 2010-luvun alussa, ei niistä enää oikein tullut pelejä, vaan voitimme useilla maaleilla. Ei pärjätty vielä oikein Ruotsin kärkijoukkueille, mutta jos nyt katsoo syksyn harjoituspelejä, on aika menestyksekkäästi pelattu eri turnauksissa ruotsalaisia joukkueita vastaan.

— Uskon, että jokaisessa salibandyliigan joukkueessa pelaajien kärki- ja häntäpään taso on lähempänä toisiaan, ja meidän harjoittelussa on tullut jotain sellaisia steppejä, jotka antavat meille etua. Meidän pelaajat näyttivät jaksavan paremmin turnauksen rasituksen. Varmasti myös turnauksen hyvä läpivieminen vaikutti siihen.

— Kyllä siinä vielä on isoja eroja, miten meillä liigassa arkea pystytään tekemään. Huippupelaajat kyllä tekevät ammattimaisesti, mutta eivät ammattilaisina. Varsinkin kärkijoukkueiden organisaatiot, harjoitusmahdollisuudet ja olosuhteet ovat kehittyneet hyvää vauhtia. Ensisijaisesti pitäisikin tekemisessä tavoitella juuri ammattimaisuutta.

3. Sveitsiä katson arvostavasti, he ovat pystyneet kehittämään merkittävästi maajoukkueensa pelaamista. Heidän yksilönsä eivät pärjää vertailussa Ruotsille tai Suomelle, mutta joukkueena he ovat löytäneet toimivan tavan pelata salibandya. Toki he ovat lähellä olleet, nyt se steppi lähellä olosta voittoon pitäisi vielä tehdä.

— Sanotaan näin, että 2020 Helsingissä MM-kisojen finaalissa ovat Sveitsi ja Suomi.

kai skyttä

Joonas Haapalan mukaan Suomi on antanut Ruotsia enemmän mahdollisuuksia uusille pelaajille ja se on kantanut hedelmää.
Joonas Haapalan mukaan Suomi on antanut Ruotsia enemmän mahdollisuuksia uusille pelaajille ja se on kantanut hedelmää.

1. Joko Suomen miehet ovat ajaneet pysyvästi länsinaapuri Ruotsin ohi huippusalibandyssa?

2. Vaikka liigan taso on kapeampi Suomessa kuin Ruotsissa, voittavia yksilöitä näyttäisi meillä syntyvän enemmän, miksi?

3. Tshekki on 2000-luvulla ainoa Suomen ja Ruotsin lisäksi, joka on päässyt finaaliin, milloin siellä nähdään uusia maita?

JOONAS HAAPALA

NST:N NAISTEN VALMENTAJA

1. — Ainakin maajoukkuetasolla. Sitä on tosi vaikea sanoa, mistä se johtuu. Hyvä jengi ja aika vähän muutoksia ollut viimeisten vuosien aikana. Ryhmä on ollut tiivis ja yhtenäinen.

— Ruotsi pyrkii koko ajan pelaamaan joka pelissä omaa juttuaan, Suomi ehkä vähän enemmän hakee asioita jo kauden aikana pelattavissa turnauksissa ja myös MM-kisojen alkusarjassa. Ruotsi pelaa samalla tavalla samalla porukalla koko ajan ja tekee omaa juttuaan. Suomi kokeilee pelaajia ja antaa mahdollisuuksia, varsinkin turnausmuodossa se kantaa hedelmää ja pelaaminen kehittyy koko ajan. Oliko Ruotsilta bensa jo vähän loppu Sveitsi-pelin jälkeen, kun oli menty taas ihan urku auki koko kisat?

2. — On se varmaan valmennuskysymyskin, mutta veikkaan, että se on enemmän kiinni ympäristöstä, missä pystytään pelaamaan. Jos puhutaan vaikka Peter Kotilaisesta, näkisin, että ehkä enemmän ympäristö antaa mahdollisuuden loistaa isoissa peleissä. On ne ihan hyviä poikia ne Ruotsin kärkiäijätkin.

3. — En nyt hirveästi näe syitä, että se tapahtuisi missään vaiheessa, mutta kyllähän se päivä lähestyy koko ajan. Seuraavissa kisoissa Suomelta todennäköisesti puuttuu tuosta ikäluokasta jonkin verran pelaajia. Niissä kisoissa Suomi on enemmän haastaja kuin se on ollut kaksissa viime kisoissa.

— Mika Kohonen on ilmoittanut lopettavansa, kyllä sitä jonkun pitää valmentaakin sitä joukkuetta, siinä hän on ollut aika isossa osassa. Kuten Nykky (päävalmentaja Petteri Nykky) sanoi haastattelussa, on hän niitä talvisia tarinoita kertonut. Siinähän hän on hyvä, mutta ei hänellä ole välttämättä pelillisesti niin paljon annettavaa, eikä ole kyllä Kuitusellakaan (valmentaja Samu Kuitunen). Kyllähän se pelitapa varmaan tulee sieltä pelaajiston sisältä. Siinä on tärkeä rooli Kohosilla ja Kivilehdoilla, vähän kokeneemmilla kavereilla.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset