Muista huilata, Kaisa! — Suomea kahdesti olympialaisissa edustanut ruokolahtelainen Tuija Repo toivoo, että Kaisa Mäkäräinen malttaa levätä mitalijahdin välissä eikä säntää ladulle treenaamaan

Tuija Repo (os. Sikiö) oli edellinen eteläkarjalainen ampumahiihtäjä olympialaisissa ennen Etelä-Koreaan matkannutta Venla Lehtosta. Ruokolahtelainen Repo kilpaili Albertvillessä ja Lillehammerissa.

Kalle Sipiläinen

Ruokolahtelainen taksiautoilija ja ex-ampumahiihtäjä Tuija Repo lähettää ratin takaa tsemppiterveiset Imatran Venla Lehtoselle ja Suomen muille olympiaurheilijoille.
Ruokolahtelainen taksiautoilija ja ex-ampumahiihtäjä Tuija Repo lähettää ratin takaa tsemppiterveiset Imatran Venla Lehtoselle ja Suomen muille olympiaurheilijoille.

Suomen mitalitoivoihin Pyeongchangissa kuuluvalla Kaisa Mäkäräisellä on ampumahiihdon MM-kulta, -hopea ja neljä -pronssia.

Etelä-Koreassa lienee hänen viimeinen mahdollisuutensa saavuttaa himottu olympiamitali, uran ensimmäinen tai ensimmäiset.

Luulen, ettei hänen kuntonsa häviä yhtään mihinkään, vaikka hän pari päivää huilaisikin ihan oikeasti. -Tuija Repo

— Kaiken pitää onnistua kohdilleen, sillä kilpailu on tiukkaa tänä päivänä, miettii Suomea kahdesti olympialaisissa edustanut Tuija Repo Ruokolahdelta.

Ex-ampumahiihtäjä toivoo, että Mäkäräinen malttaa pitää kisojen välissä muutaman huilipäivän eikä säntää ladulle treenaamaan.

— Luulen, ettei hänen kuntonsa häviä yhtään mihinkään, vaikka hän pari päivää huilaisikin ihan oikeasti.

Eloranta yllätti Albertvillessä

Tyttönimellään Sikiö kilpaillut Repo oli mukana Albertvillen ja Lillehammerin olympialaisissa vuosina 1992 ja 1994.

Albertvillessä Suomi saalisti todellisen yllätysmitalin ampumahiihdossa. Asialla oli Harri Eloranta, jonka edelliset arvokisamitalit olivat nuorten sarjoista yli kymmenen vuoden takaa.

— Harrille tuli Albertvillessä ruusu kisamatkalla, ja hyvä, ettei hän maannut viikkoa sängyssä yhtä mittaa. Sai hyvät tropit ja oli pronssilla. Ei se kunto viikossa mihinkään häviä, jos on treenannut kunnolla. Enemmän se on korvien välissä, ettei malta huilata, Repo alleviivaa levon merkitystä.

Myös Revon parhaat olympiasijoitukset tulivat Ranskan Alpeilta. Albertvillessä hän oli 15 kilometrillä 14:s, viestissä Suomen naiset olivat viidensiä.

Repo kokee, että kunnon puolesta hänellä olisi ollut saumoja menestyä paremmin molemmissa olympialaisissa.

— Sattui aikamoisia lapsus-virheitä varusteissa ja muissa. Ylämäissä piti hiihtää kiinni, minkä alamäissä jäi. Se rupesi vähän syömään. Vaikka oli suksihuolto, valitun suksen profiili ja muut asiat vaikuttavat myös.

Yhtä hyvä ampumaan ja hiihtämään

Repo oli ampumahiihdossa edellinen eteläkarjalainen olympiakävijä ennen Pyeongchangiin valittua Imatran Urheilijoiden Venla Lehtosta.

Lehtonen syntyi samoihin aikoihin, kun Repo lopetteli uraansa 90-luvun puolivälissä.

Ruokolahtelainen taksiyrittäjä kuvaa olleensa hiihtäjänä ja ampujana yhtä hyvä.

— Tai tasapaksu molemmissa, Repo naurahtaa.

Ampumahiihdossa häntä kiehtoi juuri lajin monipuolisuus

— Se vaatii keskittymistä, tarkkuutta, kuntoa ja ne pitää osata sovittaa yhteen. Onhan se joihinkin muihin lajeihin verrattuna arvokas tai ainakin vaatii vähän enemmän panostusta, mutta mekin saimme alussa käyttää seuran aseita. Siinä vaiheessa kun aloimme käydä enemmän kisoissa, hommattiin omat aseet.

Raju on kasvattanut monia ampumahiihtäjiä

Revon lisäksi Ruokolahden Rajua edusti takavuosikymmeninä muitakin kovia ampumahiihtäjiä.

Heistä Juha Tella nähtiin Calgaryn olympialaisissa vuonna 1988.

Revon jälkeenkin tuli vielä Mika Kaljunen, nuorten MM-hopeamitalisti, joka ei kuitenkaan selviytynyt koskaan olympialaisiin asti. Kaljusen jälkeen pyssyhiihtäjien virta tyrehtyi.

— Miten harrastat lajia, jos sille ei ole minkäännäköisiä paikkoja. Immolassa pääsi treenaamaan, jätkät olivat armeijassa tai rajalla töissä. Itse pääsin kotona ampumaan, Repo toteaa.

Välillä tilanne oli huono, koska Immolaan ei päässyt ulkopuolisia.

— Nyt tilanne on taas hyvä, kun Imatralle tehtiin ampumahiihtorata.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet