Alisa Vainio ja kumppanit jalostuvat edelleen kohti tulevia arvokisoja — MM-tasolla asetelma on Suomen makaronibudjetin opiskelijat vastaan maailma

Lappeenrannan Urheilu-Miesten Tommi Viskari uskoo, että seuran kärkiurheilijoiden kehitys jatkuu myös ensi vuonna. LUM aikoo vahvistaa itseään toiminnanjohtajalla.

Minna Mänttäri

Alisa Vainio on jatkanut tänä vuonna kehitystään suomalaisena kansainvälisen tason kestävyysjuoksijana.
Alisa Vainio on jatkanut tänä vuonna kehitystään suomalaisena kansainvälisen tason kestävyysjuoksijana.

Alisa Vainion aikuisten arvokisadebyytti nousi Lappeenrannan Urheilu-Miesten edustajien tähtihetkeksi yleisurheilun MM-kilpailuissa Qatarin Dohassa.

MM-kisojen maantielajit painuvat historiaan lämpötilan ja kosteusprosentin puolesta helvetillisistä olosuhteista, vaikka niiden startit olivatkin yhtä poikkeuksellisesti keskiyöllä.

— Maantielajithan olivat siellä ihan koiran asemassa. Kovan tuloksen tekeminen oli käytännössä mahdottomuus. Alisan pääsy maaliin oli hieno suoritus ja taistelu, LUM:n valmennuspäällikkö Tommi Viskari toteaa.

Peräti 28 kilpailijaa jätti naisten maratonin kesken, mutta Vainio osoitti luonteensa lujuuden juoksemalla maaliin sijalla 26. Perille pääsi lopulta 40 juoksijaa.

— Urakka oli sellainen, että hän ei varmaan ihan heti halua vastaavaa.

Vainio, 21, oli naisten maratonin toiseksi nuorin osallistuja. Viskarin mukaan kokemus Dohasta on kestävyysjuoksijalle hyvää rakennusmateriaalia tulevaan.

— Tiedän, minkälainen vaatimustaso hänellä itsellään on suorittamiseen. Nyt on aikuisten arvokisaputki avattu. Veikkaan, että se avaa ihan uudet mahdollisuudet jatkon kannalta.

Pettymyksiä ristiriitaisissa MM-kisoissa

LUM:n kilpakävelijöiden Aku Partasen ja Tiia Kuikan MM-kisat menivät pilalle terveyssyistä. Kuikka, 24, sairastui, eikä päässyt 50 kilometrille lainkaan mukaan.

Partanen, 27, puolestaan kärsi Dohassa epämääräisestä pahoinvoinnista, mutta koki olonsa riittävän terveeksi lähteä matkaan. Hänen kroppansa kuitenkin tyhjeni energiasta luonnottoman nopeasti, minkä vuoksi lopputulos oli keskeytys ennen puolimatkaa.

Partaselle pettymys oli raju, sillä hänellä oli mahdollisuus kilpailla Dohassa hyvistä sijoituksista. Osallistujien kauden parhaita tuloksia vertailtaessa Partanen oli sijalla 11.

— Aku on tehnyt kaikkensa sen eteen, että onnistuisi, mutta se ei ole helppoa. Yleisurheilupiireissä ei ole varmaan montaa urheilijaa, jotka hoitavat taustojaan yhtä hyvin kuin Aku, Viskari toteaa.

Simo Lipsasen uran toisetkin MM-kisat toivat karsiutumisen loppukilpailusta. LUM:n kolmiloikkaaja ylsi karsinnassa 16,47 metriin, joka oli hänen rikkonaisen ulkoratakautensa kolmanneksi paras tulos.

Finaalipaikkaan vaadittiin 16,87, jota paremmin Lipsanen, 24, on hypännyt urallaan vain kolmesti, viimeksi helmikuussa Ranskassa 16,98.

— Simolla on kuitenkin ollut aika haastava kesä. MM-kisa ei ole helppo paikka, jos taustalla on pikkuisenkaan epävarmuutta.

Dohan ilmastoidulla stadionilla tulostaso oli hurja, mutta tunnelma vaisu. Suuren urheilujuhlan tuntua oli lähinnä vain silloin, kun Mutaz Essa Barshim voitti kotiyleisön edessä korkeushypyn MM-kultaa.

— Vähän tuosta ostettujen kisojen maku jää. Eihän siellä yleisöä kiinnostanut, eli millä motiivilla ylipäätään kisat tuollaiseen paikkaan halutaan ja annetaan. Esimerkiksi Lontoon MM-kisoissa katsomot olivat joka päivä täynnä, mikä on urheilijallekin ihan erilaista.

AOP/Noushad Thekkayil

MM-kisoista tuli Aku Partaselle (vas.) tuskien taival, jälleen kerran. Partasella on jäänyt kesken neljä arvokisastarttia peräkkäin.
MM-kisoista tuli Aku Partaselle (vas.) tuskien taival, jälleen kerran. Partasella on jäänyt kesken neljä arvokisastarttia peräkkäin.

Nuoret ja nälkäiset lummilaiset

Ensi vuonna Suomen huippuyleisurheilijat tähtäävät Tokion olympialaisiin ja heti niiden jälkeen järjestettäviin Pariisin Euroopan-mestaruuskilpailuihin. Partanen on alittanut Tokion olympiarajan 50 kilometrillä.

— Kaikki kärkiurheilijamme ovat vielä nuoria ja nälkäisiä. Ensi vuonna he ovat vieläkin paremmassa iskussa. En epäile sitä yhtään, Viskari toteaa.

Tuleva vuosi on mielenkiintoinen esimerkiksi myös LUM:n vasta 17-vuotiaalle kestävyysjuoksijalle Moona Korkealaaksolle ja loukkaantumisista ennätyskuntoon nousseelle Kristiina Haloselle, joka aikoo laittaa nyt kaiken peliin huippu-urheilijana kehittymisessä.

Korkealaakso ja Halonen, 21, debytoivat tänä vuonna aikuisten Suomi—Ruotsi-maaottelussa, kuten Imatran Urheilijoiden 23-vuotias kolmiloikkaaja Senni Salminenkin.

— Veikkaan, että Kristiinakin nousee vielä ihan Suomen ykkösjuoksijaksi.

LUM hakee parhaillaan toiminnanjohtajaa. Uuden työntekijän palkkaamisen perustavoitteena on turvata osaltaan yleisurheilutoiminnan tulevaisuutta Lappeenrannassa.

— Hirveällä määrällä talkoita kerätään pitkälti se potti, jonka LUM laittaa tämän kaupungin lasten ja nuorten hyväksi. Pyrimme pitämään toiminnan jatkossakin sellaisena, että periaatteessa kaikki pystyisivät lajia harrastamaan.

AOP/Diego Azubel

Simo Lipsanen jäi Dohan MM-kisoissa ennätyksestään 67 senttiä. Lipsasen ennätys 17,14 on kolmiloikan Suomen ennätys.
Simo Lipsanen jäi Dohan MM-kisoissa ennätyksestään 67 senttiä. Lipsasen ennätys 17,14 on kolmiloikan Suomen ennätys.

Makaronibudjetin opiskelijat vastaan maailma

Suomalaisten yleisurheilijoiden lähtökohdat menestyksen jahtaamiseen MM-kisatasolla voisivat olla paremmatkin. Keihäänheittäjä Lassi Etelätalo saavutti Suomen parhaan tuloksen MM-kisoissa ilman opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahaa.

Samaan tapaan apurahattomia MM-kisaurheilijoita olivat tänä vuonna myös Tiia Kuikka, Jarkko Kinnunen, Maria Huntington, Reetta Hurske, Annimari Korte, Taika Koilahti, Sara Kuivisto, Elmo Lakka ja Camilla Richardsson.

— Olemmehan me Suomessa hirveästi jäljessä muita maita siinä, miten huippu-urheilua tuetaan. Esimerkiksi Norjassa taustahommat hoidetaan ihan eri tavalla. Meidän touhumme on vähän kotikutoista, Lappeenrannan Urheilu-Miesten valmennuspäällikkö Tommi Viskari toteaa.

Moni Suomen huipuista yleisurheilee opintojen ohella.

— Suomen kulttuuri on sellainen, että harva heittäytyy ammattiurheilijaksi.

Suomen MM-kisajoukkueen ainoa täyden 20 000 euron verottoman urheilija-apurahan tänä vuonna saanut oli Antti Ruuskanen, joka karsiutui keihään loppukilpailusta vaatimattomalla tuloksella 75,05 metriä.

10 000 euron apurahan saivat Simo Lipsasen ja Aku Partasen lisäksi Oliver Helander, Wilma Murto, Kristiina Mäkelä, Nooralotta Neziri ja Topi Raitanen.

6 000 euron apurahalla tuettiin Alisa Vainion ohella Anne-Mari Hyryläistä, Ella Junnilaa ja Krista Tervoa.

— Eihän raha ole ykkösjuttu, mutta jos Suomeen halutaan menestystä, harjoittelumahdollisuudet ja -olosuhteet pitäisi olla sen mukaiset. Jos katsoo nyt Dohassa nähtyä tulostasoa, siellä ollaan paikoin ihan valovuosi huippua jäljessä, Viskari toteaa.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön periaatteena on tukea urheilijoita, jotka kilpailevat jo maailman huipulla. Nuoret urheilijat tarvitsevat kuitenkin tukea jo sinne yltääkseen.

Viskarin mukaan menestyksen ratkaisee lopulta urheilija–valmentaja-parin toiminta, jonka pitää olla mahdollisimman laadukasta ja sujuvaa joka päivä.

— Resurssia pitäisi pystyä jakamaan heillekin, joilla ei ole valmennuskeskusten apua käytettävissään. Eihän voida olettaa, että kaikki siirtyvät niihin, Viskari toteaa.