Uutisen takaa: Herkistelyä ja heinäntekoa, näin Simo Lipsanen on valmistautunut Kalevan kisoihin — Jyväskylässä Lipsanen keskittyy vauhtijuoksuun ja yrittää rikkoa ennätyksensä kotimaan kentillä, Berliinin EM-kisoissa ei saa tulla liikaa yliastumisia

Kalevan kisat on Simo Lipsasen viimeinen etappi ennen Berliinin EM-kilpailuja. Mikäli paras loikkasarja putoaa 16,80–17,00 paikkeille, lupaa se hyvää. Alisa Vainio on ilmoitettu 5 000 ja 10 000 metrille. Äskettäin Vainio juoksi ennätyksensä 3 000 metrillä. Mitään muuta ei sitten tiedetäkään.

Kalle Sipiläinen

Lappeenrannan Urheilu-Miesten Simo Lipsanen on Kalevan kisojen miesten kolmiloikan voittajasuosikki numero uno. Seurakaveri Arttu Tyysjärvi (vas.) on kärsinyt reisivaivoista eikä pysty kilpailemaan Jyväskylässä. Oikealla Lipsasen valmentaja Petri Ruotsalainen.
Lappeenrannan Urheilu-Miesten Simo Lipsanen on Kalevan kisojen miesten kolmiloikan voittajasuosikki numero uno. Seurakaveri Arttu Tyysjärvi (vas.) on kärsinyt reisivaivoista eikä pysty kilpailemaan Jyväskylässä. Oikealla Lipsasen valmentaja Petri Ruotsalainen.

Kolmiloikkaaja Simo Lipsasella on alla kevyt viikko: herkistelyä ennen Kalevan kisoja ja heinäntekoa kotitilalla.

Viikonloppuna Jyväskylässä käytävät SM-kisat ovat hänelle viimeinen kilpailu ennen kauden päätavoitetta Berliinin EM-kisoja.

Valmentaja Petri Ruotsalaisen mukaan tavoitteeksi Harjun stadionille voi asettaa vaikkapa Lipsasen pisimmän Suomessa hyppäämän loikkasarjan. Tällä hetkellä suojatin ennätys kotimaan kentillä on 16,93.

Lipsanen on ollut hyvässä iskussa, vaikka ei olekaan pystynyt tällä kaudella 17 metrin ylityksiin. Tuntuu siltä, että kunnon tykitys on vain ajan kysymys.

Samanaikaisesti kaksikko on pyrkinyt hiomaan suoritustasoa entistä tasaisemmaksi. Vauhtijuoksuun on keskitytty, sillä kisoissa on tullut liikaa yliastumisia.

Muutamassa kisassa hyvä tulos on tullut heti kärkeen, minkä jälkeen on kokeiltu riskillä pitkää loikkasarjaa. Myös se on tuonut yliastumisia.

— Kun juoksu kulkee hyvin, yliastuttajakin tulee, Lipsanen nauroi harjoitellessaan Kimpisen kentällä.

Yhtä lailla hän tietää, että EM-kisoissa liikoihin yliastumisiin ei ole varaa.
Viime kesänä SE-lukemat 17,14 Puolassa loikkinut Lipsanen on päässyt tällä kaudella 16,84. Se riittää Euroopan tilastossa yhdeksänneksi.

Mikäli Jyväskylässä paras loikkasarja putoaa sunnuntaina 16,80–17,00 paikkeille, lupailee se Lipsasen taistelevan Berliinissä vähintään loppukilpailupaikasta, ellei jopa paikasta kahdeksan joukossa kolmella viimeisellä kierroksellä.

Kai Skyttä

Alisa Vainio ei puhu, mutta suostuu kuvattavaksi. Kuvassa Vainio harjoituksissa Kimpisen kentällä aiemmin tänä kesänä.

Alisa Vainion pitäisi nipistää ajastaan reilut puoli minuuttia

Myös Alisa Vainion vauhti kiinnostaa. Kestävyysjuoksijalupaus on jatkanut valmentajansa Jarmo Viskarin kanssa olemattomalla tiedotuslinjalla, eikä halunnut myöskään ennen Kalevan kisoja kertoa, missä mennään.

Kalevan kisoihin Vainio on ilmoitettu 5 000 ja 10 000 metrille.

Kaksi edellistä kautta lähes täysin erinäisten vaivojen takia hukannut Vainio vaikuttaa menevän oikeaan suuntaan, sillä äskettäin syntyi uusi ennätys 3 000 metrillä.

Hänen tämän kauden 10 000 metrin ajastaan (33.54,37) pitäisi nipistää pois vähän yli puoli minuuttia, jotta Berliinin Olympiastadionin portit aukeaisivat. 5 000 metriä Vainio on juossut viimeksi Porin Kalevan kisoissa vuonna 2015.

Jyväskylän kisojen ehdottomiin herkkupaloihin kuuluu perjantai-iltana juostava naisten 100 metrin aidat, vaikka eteläkarjalaiset kilpailijat eivät taistelekaan siinä kärkisijoista.

Neljä suomalaista on alittanut EM-rajan 13,25, mutta kisoihin voi lähettää kolme juoksijaa.

SE-nainen (12,81) ja tilastokärki (12,86) Nooralotta Neziri on varma Berliiniin matkaaja, kahdesta muusta paikasta kamppailevat Reetta Hurske, Annimari Korte ja Lotta Harala.

He kaikki ovat pistelleet pika-aidat hieman yli 13,10. Tilastossa kolmikko mahtuu neljän sadasosan sisälle ja parhaat ajat ovat syntyneet viikon sisällä kesä–heinäkuun vaihteessa.

On vaikea ennakoida, ketkä EM-paikat lunastavat, sillä aidat on aina arvoituksellinen laji.

Marleena Liikkanen

Savitaipaleen Urheilijoiden Jesse Huttunen voitti viime vuonna korkeushypyn Suomen mestaruuden, mutta tämän kauden Huttunen aloittaa vasta Kalevan kisojen karsinnoissa. Tammikuussa häneltä leikattiin nilkka, toukokuussa hajosi nivunen.

Korkeushypyn voittoa puolustava Jesse Huttunen avaa kautensa Jyväskylässä

Lappeenrannan Urheilu-Miehille on luvassa mitalisadetta heti tänään torstaina, kun Kalevan kisat avataan kävelyillä. EM-kisoihin valmistautuva kolmikko Aku Partanen, Tiia Kuikka ja Elisa Neuvonen on mukana kokonaisuudessaan.

Lauantaina heitettävässä naisten keihäässä Saara Lipsanen on tilastossa jaetulla nelossijalla ja mitalinsyrjässä kiinni, sillä toistaiseksi ainoan EM-rajan (59,00) ylittäjän Jenni Kankaan jälkeen seuraavat heittävät ovat lähellä toisiaan.

Savitaipaleen Urheilijoiden Jesse Huttunen nappasi vuosi sitten yllätyskultaa heikkotasoiseksi jääneessä korkeuskisassa. Tämän kesän kilpailut Huttunen avaa vasta Kalevan kisojen korkeuskarsinnassa perjantaina.

Tammikuussa häneltä leikattiin nilkka, toukokuussa venähti harjoituksissa nivunen.

Ensimmäisen täysivauhtisen hyppytreenin Huttunen teki viime viikolla eikä ongelmia ollut. Vuosi sitten Huttunen voitti kultaa tuloksella 208, mikä on kaksi senttiä alle hänen ennätyksensä.

Tällä kaudella kotimaan tilastoykköset ovat Arttu Mattila ja Samuli Eriksson ovat ylittäneet 214. Viime vuosikymmeninä Suomen mestaruuteen on aiemmin vaadittu lähes poikkeuksetta vähintään 220:n ylitys.

Kai Skyttä, 81c8c4b1-e802-4e7d-b4fd-9d8440ea79a6

Kalle Sipiläinen verkkokolumni 2018
Kalle Sipiläinen verkkokolumni 2018

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan urheilutoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet