Veiterä parempi jännitysnäytelmässä, lumimyräkkä ja kova puuskittainen tuuli olivat nousta päärooliin Bandyliigan välieräavauksessa

Veiterä otti ensimmäisen kiinnityksen finaalipaikkaan.

Kai Skyttä

Akilleen pelaajat yrittivät riippua Veiterän Aleksi Seppäsen kyydissä.
Akilleen pelaajat yrittivät riippua Veiterän Aleksi Seppäsen kyydissä.

Jääpallohalli olisi kiva. Näin tuumasi varmasti osa harvalukuisesta katsojajoukosta, kun Bandyliigan välieräavaus joutui lumimyräkän ja kovan puuskittaisen tuulen uhriksi.

Veiterä ja Akilles tarjosivat olosuhteista huolimatta jännittävän ottelun, jossa ensimmäisen kiinnityksen finaalipaikkaan nappasi Veiterä lukemin 6—3 (2—2). Kultaotteluun pääsyyn vaaditaan kolme voittoa.

Kentällä tuntui siltä, että koko ajan meni vasta-tuuleen. — Aleksi Seppänen

Avausjaksolla Veiterä oli hallitsevampi osapuoli, mutta Akilles käytti maalipaikkansa tehokkaasti.

Kaksi maalia tehnyt Ville-Veikko Angeria yhdessä 44-vuotiaan Sami Laakkosen kanssa vierailivat vaarallisesti kotijoukkueen maalilla, mutta Veiterä nousi kaksi kertaa takaa-ajotilanteesta tasoihin.

1—1-tasoituksen alusti Antti-Juuso Ropo (0+3) petaamalla Tero Liimataiselle (2+1) loistopaikan. Toisen osuman niittasi hyvän painostusjakson päätteeksi Tuukka Loikkanen.

Toinen jakso oli selvää Veiterän hallintaa, mutta maalihanat aukesivat vasta 70 peliminuutin jälkeen. Sitä ennen Akilles ehti siirtyä 3—2-johtoon, mutta Valtteri Hauskan kaksi kulmalyönnistä ampumaa osumaa ja yksi Tomi Hauskan taiteilu vapauttivat peliä niin, ettei viimeisillä minuuteilla valmennuksen tarvinnut kynsiään pureskella.

Ansaittu voitto

Ottelu olisi voinut kääntyä jo aiemmin, sillä painostuksen aikana nähtiin niin epäonnea kuin tolppien kolistelua. Pelillisesti voitto oli Veiterälle täysin ansaittu.

— Varmaan tuosta 3—3-tasoituksesta saatiin hyvä hönkä päälle ja alkoi näyttää sekä tuntua siltä, että kaikki onnistuu mitä tehdään, erinomaisen ottelun pelannut Aleksi Seppänen puntaroi.

Sääolosuhde ottelussa oli siis karmea, mutta pelin tasoon se vaikutti yllättävän vähän. Voimakas tuuli puhdisti kentältä suurimman osan sataneesta lumesta ja toisaalta pakotti joukkueet pelaamaan jäätä pitkin. Kahdelle taitojoukkueelle se asetelma maistui.

— Jää oli yllättävän hyvä siihen nähden, kuinka paljon lunta tuli. Kentällä tuntui siltä, että koko ajan meni vastatuuleen. Oli ihan sama mihin suuntaan liikkui, Seppänen kertoi.

— Vaikeampi oli pelata ilmassa, kun ei tiennyt yhtään mihin suuntaan pallo lähtee, Akilleksen kokenut mestarivalmentaja Antti Parviainen taustoitti.

Lauantaina jatketaan

Ottelusarja jatkuu lauantaina Porvoossa. Parviainen pyöritteli lehdistötilaisuudessa täydet paineet Veiterän suuntaan.

—Tarvitaan roima määrä onnea, että pystytään Veiterä voittamaan. Jokainen maalipaikka pitää pystyä hyödyntämään, koska niitä ei paljon saada.

Avausottelun perusteella ottelusarja on pahasti kesken. Akilles väläytteli potentiaaliaan, eikä Veiterälle varsinkaan vieraskentällä ole helppoa voittoa tarjolla.

— Se on taas uusi peli, eikä vanhoilla asioilla ole mitään merkitystä. Tasaista varmasti tulee, Seppänen pohdiskeli.

Kommentoidut