Maasotakoululla olisi halua osallistua Ratsumestarin kentän peruskorjaukseen - Tapio Arolan mukaan jäähallihankkeen voisi siirtää tulevaisuuteen

Maasotakoulun johtaja Asko Muhonen kertoo opistolla olevan tarvetta lähellä olevaan harjoituskenttään. Idea peruskorjauksesta on koululta lähtöisin.

Minna Mänttäri

Maasotakoulu olisi valmis panostamaan Ratsumestarin kentän peruskorjaukseen, sillä opisto tarvitsee lähellä sijaitsevan harjoituskentän.
Maasotakoulu olisi valmis panostamaan Ratsumestarin kentän peruskorjaukseen, sillä opisto tarvitsee lähellä sijaitsevan harjoituskentän.

Lappeenrannassa vellova jäähallikeskustelu sai maanantaina pienen lisäjuonen. Kunnallispoliitikko Tapio Arola (kesk.) nosti esille vaihtoehdon, että maasotakoulu voisi olla halukas osallistumaan kaupungin liikuntapaikkarakentamiseen.

Mihinkään hallihankkeeseen opisto ei ole lähdössä mukaan. Sen sijaan kyse on muutama vuosi sitten tehdystä avauksesta, jossa Ratsumestarin kenttä peruskorjattaisiin palvelemaan sekä kuntalaisten että maasotakoulun tarpeita.

Ymmärtääkseni tällaiseen hankkeeseen olisi aivan erinomainen mahdollisuus saada myös valtiontukea. — Asko Muhonen

— Kai se idea vähän meidän päästä lähti liikkeelle. Koulutamme Lappeenrannassa pääosan puolustusvoimien ammattisotilaista ja tarvitsisimme lähellä olevan treenikentän. Kimpinen on meistä vähän kaukana, kertoo maasotakoulun johtaja, eversti Asko Muhonen.

Maanantaina kaupunginvaltuustossa Arola mainitsi, että maasotakoulu voisi olla valmis osallistumaan hankkeeseen jopa puolella miljoonalla eurolla. Mitään rahasummia Muhonen ei kommentoi.

— Jos asia lähtee etenemään, löytynee hyvä työnjako, mitä puolustusvoimat voisi siihen pistää. Ymmärtääkseni tällaiseen hankkeeseen olisi aivan erinomainen mahdollisuus saada myös valtiontukea, koska se hyödyttäisi monia osapuolia.

Jäähallille lykkäystä

Arola on hahmotellut jalkapallon ja yleisurheilun tarpeita. Hänen ehdotuksessaan nykyisen Amiksen kentän paikalle rakennettaisiin kaupungin rahoilla sisälajeja ja yleisurheilua palveleva liikuntahalli, jonka hinnaksi hän arvioi 5—6 miljoonaa euroa.

Uusi lämmitettävä tekonurmi tulisi puolestaan lentokentän ja Prisman vieressä olevalle Ratsumestarin kentälle. Kaiken keskiössä olevan jäähallihankkeen Arola lykkäisi odottamaan parempia aikoja.

— Amiksen nykyinen lämmitettävä nurmi on tiensä päässä, se on uusittava. Kentälle tehtävässä sisäliikuntatilassa tulisivat yleisurheilijoiden tarpeet tyydytettyä. Heitä on potkittu jo niin paljon polveen, mutta heille on tullut menestystäkin. Sekin pitäisi nyt huomioida, Arola sanoo.

 

Pylväät ongelmana

Ratsumestarin kentän peruskorjauksesta tehtiin yleissuunnitelma ja kustannusarvio vuonna 2016. Tuolloisen liikuntatoimenjohtajan Ilkka Oksmanin mukaan suunnitelmat olivat liikuntaviraston omaan liikuntapaikkarakentamiseen varautumista, eivätkä he olleet tuolloin tietoisia maasotakoulun tarpeista.

— Ne tehtiin sitä taustaa vasten, kun vuosittain saadaan aina tietty määrä investointirahaa, niin jossain välissä nämäkin pallokentät olisi peruskorjattu parempaan kuntoon, kertoo Oksman, joka nykyään työskentelee Lappeenrannan Toimitilojen (Lato) liikuntapaikkarakentamisen asiantuntijana.

Suunnitelmassa nykyinen luonnonnurmikenttä olisi peruskorjattu tekonurmikentäksi ja talvella luistelualueena olevalle hiekkakentälle olisi tullut pesäpalloon soveltuva tekonurmi.

Ongelmaksi on noussut Ratsumestarin kentän sijainti lentokentän kiitoradan päässä, mikä asettaa korkeusesteet kaikenlaiselle rakentamiselle. Tekonurmen valaisinpylväitä ei välttämättä pystyttäisi rakentamaan lainkaan.

— Ne jäisivät niin mataliksi, ettei niillä pystyisi valaisemaan jalkapallokenttää, jolla pelataan jopa joulukuulle asti. Olisi vähän hassua tehdä sellainen kenttä, jota ei pimeän aikaan pystyisi käyttämään, Oksman sanoo.