Santeri Raatarila halusi valmentajaksi jo lapsena, nyt edessä on Perttu Kytöhongan aloittama työmaa NST:ssä

Santeri Raatarila kokee olevansa kuin kotonaan salibandyseura NST Lappeenrannan miesten edustusjoukkueen valmentajana.

Marleena Liikkanen

Santeri Raatarila on tutustunut Lappeenrantaan nyt parin viikon ajan. Uusi kotikaupunki on näyttänyt kesäsäässä heti parhaita puoliaan.
Santeri Raatarila on tutustunut Lappeenrantaan nyt parin viikon ajan. Uusi kotikaupunki on näyttänyt kesäsäässä heti parhaita puoliaan.

Santeri Raatarila kokee olevansa heti kuin kotonaan Perttu Kytöhongan seuraajana salibandyseura NST Lappeenrannan miesten edustusjoukkueen päävalmentajana.

Kahden viime vuoden aikana Kytöhonka auttoi NST:tä löytämään itselleen uuden oman identiteetin, jonka ytimessä ovat pelinomainen harjoittelu, pelin monitahoisuuden ymmärrys ja ajatus siitä, että joukkuepelin järjestelmällisyys mahdollistaa pelaajan luovuuden.

— Koen, että jaamme Pertun kanssa saman ajatus- ja arvomaailman. Uskon sen olevan myös se syy, miksi olen nyt tässä. Olemme todella samanlaisia, Raatarila toteaa.

Keskusteluissaan NST:n seuraväen ja pelaajien kanssa Raatarilan oma hyvä tunne edessä olevasta tehtävästä vahvistui entisestään. Päävalmentajasopimus on 2+1-vuotinen.

— NST:llä on selkeä visio, mitä se haluaa olla. Olen päässyt ympäristöön, jossa puhutaan samaa kieltä. Kuin olisin luotu juuri tänne.

Valmistumassa fysioterapeutiksi

Raatarila, 24, valmensi päättyneellä kaudella Josban miesten divarijoukkuetta ja valmistuu fysioterapeutiksi Joensuun Karelia-ammattikorkeakoulusta, jahka viimeinen työharjoittelujakso lappeenrantalaisella kuntosalilla on suoritettu.

Raatarilan sydän on palanut urheilulle aina. Lapsesta asti hän on halunnut juuri valmentajaksi.

Hän tunnisti jo varhain sisimmästään kumpuavan halun auttaa muita.

— Joukkueena olemme porukka, jossa kaikki tekevät intohimollaan itselleen tärkeää asiaa, on siinä ryhmässä ja saavutamme tavoitteita yhdessä. Haluan auttaa ihmisiä kohti heidän tavoitteitaan. Se on se juttu, josta saan hyviä fiiliksiä ja miksi tätä teen.

Oma tapa toimia löytynyt

Kytöhonka saapui NST:hen kaksi vuotta sitten tilanteessa, jossa joukkue oli pudonnut Salibandyliigasta, pelaajisto uudistunut lähes täysin ja ryhmän arki oli rikkinäinen.

Raatarila saa käsiinsä joukkueen, joka on löytänyt oman tapansa toimia ja on kypsynyt jo Divarin runkosarjavoittajaksi.

— Haluan jättää tänne oman kädenjälkeni ja auttaa jokaista pelaajaa löytämään sen oman maksimaalisen tavan toimia. Tavoitteet tulevat sitten joukkueen kautta, joukkue päättää ne ja sitoutuu niihin.

NST:n harjoittelussa pelinomaisuus pysyy jatkossakin keskiössä. Raatarila muistuttaa kropan saavan hyvin erilaisia ärsykkeitä, kun kaukalon kokoa ja pelaajien määrää vaihdellaan.

— Se on ehkä aika erilaista kuin muualla. Urheilusuorituksemme on pelata salibandya. Pyrimme tekemään harjoitteemme niin, että ne tukisivat mahdollisimman hyvin kilpailusuoritusta. Pelissäkään kentällä ei ole yhden ainoaa tötsää.

Vammojen ennaltaehkäisy tärkeää

Raatarila on jo aiemmin lukenut itsensä liikuntaneuvojaksi ja on ohjannut kuntosalilla ryhmiä ja yksilöitä jatko-opintojensa ja valmentamisensa ohessa.

Uudelle joukkueelleen hän tuo ammattitaitoaan näkyviin muun muassa vammojen ennaltaehkäisyssä ja palautumisesta huolehtimisessa.

— Ulkopuolisena pystyn toki myös kyseenalaistamaan juttuja, että pystyisimmekö tekemään sittenkin näin.

Raatarila korostaa kokonaisuuden hallintaa salibandyn todellisuudessa, jossa pelaajat urheilevat pitkälti töiden, opintojen ja perhe-elämän rinnalla. Kokonaiskuorman pitää pysyä hallinnassa, jotta urheiluun käytetty aika on kehittävää.

— Käytännössä jonkun osa-alueen kehittäminen voi merkitä toisessa osa-alueessa löysäämistä. Meidän pitää löytää se oma malli, jolla NST:ssä saamme tästä parhaan irti.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet