Lappeenranta ei lämpene tekojään kattamiselle, mutta yksityinen raha kelpaisi kyllä

Heikki Järvenpää teki Kisapuiston tekojään kattamisesta aloitteen. Kaupunginhallitus kehottaa hankkimaan karvalakkihallin maksajiksi yksityisiä sijoittajia.

Otto Ponto

4,3 miljoonan euron UK-areena (taustalla) rakennettiin yksityisellä rahalla. Ulkopuolisten rahoittajien rahoja kaivattaisiin myös ison tekojään kattamiseen, sillä Lappeenranta ei ole sille kaupungin omana investointina lämmennyt.
4,3 miljoonan euron UK-areena (taustalla) rakennettiin yksityisellä rahalla. Ulkopuolisten rahoittajien rahoja kaivattaisiin myös ison tekojään kattamiseen, sillä Lappeenranta ei ole sille kaupungin omana investointina lämmennyt.

Lappeenrannan kaupunginhallitus kannustaa hankkimaan Kisapuiston tekojään kattamiseen yksityisiä rahoittajia. Heikki Järvenpää (kok) teki keväällä valtuustoaloitteen tekojään kattamisesta Ruotsissa käytetyn mallin mukaan. Järvenpään mukaan kustannusarvio olisi noin 2,5 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus yhtyi kulttuuri- ja liikuntalautakunnan toukokuussa antamaan lausuntoon, eli tekojään kattamista voidaan selvittää tarkemmin, jos siihen saadaan sitoutumaan yksityisiä sijoittajia UK-areenan tapaan. Harjoitusjäähalli syntyi Kisapuistoon 2010, kun yksityiset rahoittajat maksoivat ja lainoittivat sen, hankkivat valtionavustuksen ja vastaavat hallin ylläpidosta ja korjauksista.

Eihän tällaisella asenteella ikinä tähän kaupunkiin mitään saada. — Heikki Järvenpää

Kaupunki sitoutui vuokraamaan hallin toisen kaukalon 15 vuodeksi ja laskuttaa sen käytöstä omien taksojensa mukaan. Vuosittainen kulu kaupungille on UK-areenasta tällä hetkellä 290 000 euroa. Samantyyppinen rahoitus- ja tukimalli on käytössä Huhtiniemen yksityisessä salibandyhallissa.

Vastaavalla mallilla toteutettuna kaupungin käyttökulut isosta tekojäästä eivät kasvaisi.

Käyttökulut keskiössä

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan mukaan Suomessa jo alustavissa suunnitelmissa olevien hallien kustannusarviot ovat yli kymmenen miljoonaa euroa, eikä kaupungin talousarviossa tai -suunnitelmissa ole varauduttu oman tekojään kattamiseen. Jääajan pidentäminen kasvattaisi lautakunnan mukaan merkittävästi nykyisiä vuosittaisia käyttökuluja, jotka ovat 300 000 euroa henkilöstökuluineen.

Kisapuistossa ongelmana on myös kesäkausi, sillä kenttä on aktiivisessa käytössä etenkin junioripesäpallossa.

Lisää tai vähemmän

Aloitteen tehnyt Järvenpää kuvasi keväällä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausuntoa tylyksi.

— Eihän tällaisella asenteella ikinä tähän kaupunkiin mitään saada. Aloitteessa lähdettiin siitä, että kaupunki osallistuu investointikustannuksiin pienellä rahalla, OKM ja privaattisektori suuremmalla kokonaissummalla, Järvenpää totesi tuolloin.

Järvenpään mukaan 2,5 miljoonan euron kustannusarvio perustuu vastaaviin hankkeisiin Ruotsissa, missä on katettu jo olemassa olevia tekojääratoja. Kisapuistossa uusia pukuhuoneita ei rakennettaisi eikä nykyistä suurempia katsomoita.

— Ruotsin kokemukset osoittavat, että tekojääradan kattaminen vähentää kustannuksia, vaikka samanaikaisesti vuotuinen käyttöaika jopa tuplaantuu, Järvenpää totesi.

Lappeenrannan toimitilatoimikunta yhtyi jo aiemmin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausuntoon.

Kommentoidut