Kolumni: SaiPa ei elä lohkotussa hallissa – Tulopuoli pettää pahasti, jos katsomoa ja ravintoloita ei saa täyttää

Liiga-SaiPa Oy

Liiga-SaiPan tulojen jakauma tilikaudelta 2018-2019. Viime kauden tilinpäätöstä ei ole vielä julkistettu, koska koronan vuoksi yhtiökokous siirtyi.
Liiga-SaiPan tulojen jakauma tilikaudelta 2018-2019. Viime kauden tilinpäätöstä ei ole vielä julkistettu, koska koronan vuoksi yhtiökokous siirtyi.

Aluehallintoviraston ja THL:n viestintäsähläyksen varjoon jäi se, että nyt astuttiin 500 ihmisen kokoontumisrajoituksissa jo lokakuun kynnykselle. Jääkiekkoliigan on tarkoitus alkaa 1.10.

Tartuntatautilain mukaan Avi voi antaa rajoitusmääräyksen korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan. Kun koronakartat Suomen naapurimaissa ja koko Euroopassa hehkuvat taas punaisena, ei ole vaikea arvata, ettei nopeaa helpotusta ole tulossa.

Neljän lohkon halli

Kisapuistossa kokeiltiin lohkottuja katsomoita ensimmäisessä harjoitusottelussa KalPaa vastaan. Kaikki sujui hyvin, kun yleisöä oli paikalla reilut 600. Koko halliin kolmeen lohkoon olisi voinut ottaa yhteensä 1 500 katsojaa.

Kisapuistoon saisi sisäänkäynnit eriyttämällä rakennettua neljä lohkoa, eli nykyrajoituksilla sisään saisi 2 000 katsojaa miinus toimihenkilöt. Vessoja on jokaisessa lohkossa eli molemmilla sivuilla sekä molemmissa päädyissä, mutta pientä helpotusta ehkä pitäisi saada vaikka pihalla olevista bajamajoista.

Tulopuoli sakkaa

Tuo määrä katsojia ei riitä mihinkään. Liiga-SaiPan toimitusjohtaja Jussi Markkanen arvioi varovasti jo kevään ensimmäisen virusaallon aikaan, että pää pysyy pinnalla, jos katsomossa on vähintään 3 000 ihmistä. Jos ei ole, budjetin tulopuoli pettää joka ottelussa, vaikka Telia tarjoaisi tv-signaaliaan kotikatsomoihin normaalisti ja maksaisi osuutensa.

Kuten oheisesta tilinpäätöspiirakasta näkyy, SaiPan tuloista lähes kolmasosa tulee ravintolatoiminnasta. Myyntiä Kisapuiston nykyisissä ravintolatiloissa on mahdoton saada toimimaan tiukoilla turvaväleillä. Yritysten intoa tuoda vieraitaan aitioihin epävarmuus syö myös pahasti, jos töitä tehdään omassa konttorissakin etänä.

Myynti Kisapuiston nykyisissä ravintolatiloissa on mahdoton saada toimimaan tiukoilla turvaväleillä.

Palkka juoksee bussissakin

Jääkiekkojoukkueen ylivoimaisesti suurin kuluerä on henkilöstö. Pelaajien palkat juoksevat koko ajan, vaikka ajettaisiin bussilla Turkuun, mutta tuloja saa vain kotoa.

Liigajoukkueiden kokoonpanoista on luettavissa, että ainakin osa on jättänyt viimeiset hankinnat odottamaan, osa on pelannut suuremmalla riskillä. Moni on myös koristanut kakkuaan Pohjois-Amerikan sarjojen alkua odottavilla lyhytaikaisilla vuokralaisilla.

Joillain seuroilla on taloudessaan enemmän liikkumavaraa, osan kurkkua kuristaa ilman koronaakin.

Elokuussa jäälle päässeet pelaajat ovat olleet innoissaan kuin nuoret varsat, mutta vaikka pelaaminen olisi kuinka kivaa, epävarmuus omasta ja perheenkin tulevaisuudesta synkistää väkisin.

Kevään palkkojen leikkaus ei riitä alkuunkaan, jos kautta ei saada käyntiin.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan urheilutoimituksen esimies

Luetuimmat