Kolumni: Kalevan kisoihin huipentuva yleisurheilukesä on tarjonnut hienoja suomalaistuloksia, mutta arvokisaton vuosi taisi tulla hyvään paikkaan

Anu Kiljunen

Kolumni: Kalevan kisoihin huipentuva yleisurheilukesä on tarjonnut hienoja suomalaistuloksia, mutta arvokisaton vuosi taisi tulla hyvään paikkaan

Kuluvan viikonlopun Kalevan kisoihin huipentuva kotimainen yleisurheilukausi on ollut täynnä ilonaiheita. On saatu nauttia hienoista tuloksista ja kovista ennätysparannuksista.

Hehkutus on perusteltua, mutta lähtee herkästi lapasesta, varsinkin näin arvokisattomana vuotena.

Kenties paras esimerkki tästä on Aaron Kankaan yli 79 metrin moukarikaari. Kyseisellä tuloksella olisi otettu kultaa Rion olympialaisista eli puhutaan todella maailmanluokan mitoista.

Kova perustaso tuo menestystä

Kylmä fakta kuitenkin on, että vain harva urheilija kykenee kutittelemaan ennätyksiään arvokisoissa. Omalla perustasolla ja hieman sen yläpuolella urheileminen on todennäköisin tie menestykseen.

Esimerkiksi Tero Pitkämäki ei heittänyt koskaan edes kauden parastaan niissä arvokisoissa, joista hän palasi mitalin kanssa kotiin.

23-vuotiaan Kankaan kohdalla perustasokin on itse asiassa jo varsin hyvä. Moukaristin kesän kaikkien kisojen pisimpien heittojen keskiarvolla 76,54 olisi jääty alle metri mitalista kaksissa edellisissä EM-kisoissa.

Kortteella tekisi tiukkaa

Paavo Nurmen kisoissa kolmelle eurooppalaiselle hävinneen Annimari Kortteen keskiarvo 12,86 ei olisi myöskään riittänyt mitaleille kolmessa viime EM-finaalissa.

Jos huomioidaan vain kisojen toiset startit, olisi Kortteen keskiarvo sama kuin vuoden 2014 EM-kisojen kolmannen aika: 12,82.

Pika-aiturin kauden paras noteeraus 12,76 olisi taas sivunnut EM-kolmosen aikaa Amsterdamin kisoissa ja riittänyt pronssille kaksi vuotta sitten.

Mitalisuosikit vähissä

Jottei lähdetä liiaksi realismin linjalle, hehkutetaanpa vaihteeksi vähän.

Pituudessa upean uuden Suomen ennätyksen 827 hypännyt Kristian Pulli olisi voittanut tuolla tuloksella EM-kisoissa kahdesti kultaa ja kerran hopeaa vuodesta 2014 eteenpäin.

Keskiarvosta ei hänen kohdallaan voida puhua, sillä Pulli ei ole kisannut pituudessa kuin kertaalleen tänä kesänä.

Sen sijaan 3 000 metrin esteet kahdesti ennen perjantai-illan Timanttiliigan kilpailua juossut Topi Raitanen olisi päässyt EM-mitalien makuun molemmilla kauden ajoillaan.

Kisamäärän kasvaessa myös epäonnistuneita kisoja tulee väkisin vastaan – Viime kesänä yksi näistä osui Raitaselle juuri MM-kisoihin.

Lisää aikaa kypsyä

Raitanen onkin käytännössä ainoa suomalaisurheilija, jota olisi voitu pitää mitalisuosikkina peruuntuneissa Pariisin EM-kisoissa. Varmasta mitalista puhuminen on kuitenkin vahvasti liioiteltua.

Hyvä uutinen on se, että useamman suomalaisen perustaso ei ole enää kaukana mitalitaistelusta, ainakaan EM-tasolla.

Arvokisaton vuosi tuli Suomen kannalta sopivaan kohtaan. Kärkiurheilijat saivat lisää kasvuaikaa, eikä tänä kesänä tarvitse tuskailla sitä, kuinka taas jäätiin ilman mitalia.