Uutisanalyysi: Jäähalli Lappeenkadun kannen päällä on ihanan seksikäs vaihtoehto — Kannattaa ajatella isosti, koska pienesti ajatteleminen on tylsää

Kai Skyttä

Lappeenkadun päälle tuleva kansiareena on herättänyt eniten pöhinää lappeenrantalaisissa, vaikka se on selvästi kallein vaihtoehto uudelle jäähallille.
Lappeenkadun päälle tuleva kansiareena on herättänyt eniten pöhinää lappeenrantalaisissa, vaikka se on selvästi kallein vaihtoehto uudelle jäähallille.

Katsomosta kuului ihastunut kohahdus, kun Lappeenrannan jäähallityöryhmä esitti yhtenä vaihtoehtona uuden jäähallin sijoituspaikaksi Lappeenkadun päälle tulevaa kantta. Raha ei merkinnytkään enää mitään.

Kun Kisapuisto on liiankin itsestäänselvä vaihtoehto, kansiareena hivelee jo ajatuksena. Kannattaa ajatella isosti, koska pienesti ajatteleminen on tylsää. Kaupungin tiedotteessa Lappeenkadun kansivaihtoehtoa kuvataan ”mielenkiintoiseksi ja rohkeaksi mahdollisuudeksi”.

Kun Kisapuisto on liiankin itsestäänselvä vaihtoehto, kansiareena hivelee jo ajatuksena.

Keskustelussa unohtui nopeasti se, että jäähallin sijoitusvaihtoehdot on vedetty työryhmässä harpilla, ja mukaan otettiin kahden kilometrin säteellä keskustassa ne paikat, joihin halli mahtuisi.

Yksi vaihtoehto oli Lappeenkatu ja neljä muuta Kisapuisto, Kivenkatu ja Opintie Leirissä sekä Armilan sairaalan ympäristö.

Kustannuksia voi haarukoida Lappeenkadun päällä jo olevasta liikekeskus Galleriasta. Sen rakentaminen maksoi 60 miljoonaa euroa. Tampereen areenassa pelkkä kansi maksaa 23 miljoonaa.

Puolet kannatti kansiareenaa 

Lappeenrantalaiset ovat voineet kommentoida sijoitusvaihtoehtoja maanantaista lähtien kaupungin verkkosivuilla. Etelä-Saimaan kyselyssä 847 vastaajasta 47 prosenttia kannatti jäähallia Lappeenkadun päälle. Kisapuiston kannalla oli joka neljäs vastaajista.

Jokaisessa vaihtoehdossa pitäisi purkaa jotakin ja lunastaa kiinteistöjä tai houkutella arvonnousulla kiinteistönomistajia mukaan hankkeeseen. Armilassa on terveyskeskus, keskustassa Iskun talo ja Opintiellä ja Kivenkadulla erilaisia teollisuuskiinteistöjä. Kisapuistossa maat omistaa kaupunki.

Mika Strandén

Kisapuiston jäähallissa katsellaan joka tapauksessa vähintään 4—5 vuotta liigaotteluita oli uuden hallin sijoituspaikka mikä tahansa.
Kisapuiston jäähallissa katsellaan joka tapauksessa vähintään 4—5 vuotta liigaotteluita oli uuden hallin sijoituspaikka mikä tahansa.

Joka paikassa pitäisi myös rakentaa uusia kulkuväyliä. Kisapuistossa Liikennevirasto pitää ottaa mukaan suunnitteluun, koska tunneli pitäisi rakentaa radan ali.

Vain yksi keskustassa

Pienessä maakuntakaupungissa keskusta on hyvin rajatulla alueella. Armilan, Kivenkadun ja Opintien vaihtoehdot eivät ole enää keskustaa, joskin Kivenkatu on siinä ja siinä -tapaus. Lappeenkatua lukuun ottamatta muiden kohteiden sijaintihyöty verrattuna Kisapuistoon on marginaalinen, eikä tunnu erityisen houkuttelevalta bisnesmagneetilta.

Lappeenkadun vieressä on kaksi uutta kauppakeskusta, Galleria ja Iso-Kristiina, joka vivutettiin liikkeelle sinne rakennetulla kaupunginteatterilla. Lappeenrannan kaupallinen vetovoima ei kanna uutta isoa kauppakeskusta, kun jo nyt valitetaan Cityn ja Valtakadun alueen näivettymisestä. Lisää liiketilaa on mahdollisesti tulossa Armadan ja Weeran sekä Pormestarin kortteliin.

Sote-jäähalli

Pelkkä jäähalli ilman kauppakeskusta ei houkuttele kiinteistösijoittajaa. Asuin- tai toimistotaloa ei kannata rakentaa kannen päälle, jos maatakin on tarjolla. Esimerkiksi Jatke maksoi entisen teatterin tontista ilman kantta kaksi miljoonaa euroa.

Kai Skyttä

Armilan alue on nostettu yhdeksi vaihtoehdoksi jäähallin sijoituspaikkana, vaikka sairaalan ja terveyskeskuksen tulevaisuus on vielä ratkaisematta.
Armilan alue on nostettu yhdeksi vaihtoehdoksi jäähallin sijoituspaikkana, vaikka sairaalan ja terveyskeskuksen tulevaisuus on vielä ratkaisematta.

Keskustan yksityistä rakentamista on tukenut useassa kohteessa tiloja vuokraamalla myös Eksote. Jäähallin ja uudenlaisen sote-keskuksen yhdistäminen voisi olla virkistävä vaihtoehto.

Sama aikataulu

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiän mukaan kohteissa, joissa kaupungin intressi ja yleinen etu ovat suuria, myös suunnitteluresursseja pannaan peliin enemmän. Kaikissa hallivaihtoehdoissa pitäisi uusia asemakaava ja Armilan kohdalla myös yleiskaava.

Rahoituskuviota ja kohteen suunnittelua voidaan viedä eteenpäin mahdollisten sijoittajien kanssa käsi kädessä kaavatyön kanssa. Jos mahdolliselle valitukselle hallinto-oikeuteen varataan vuosi käsittelyaikaa, karkeasti voi laskea jäähallin valmistuvan 4—5 vuoden päästä.

Esimerkiksi Cityconin rakennuttaman Ison-Kristiinan kehitystyö alkoi 2011, asemakaavaa päivitettiin 2012 ja 2013 ja kauppakeskus oli valmis 2015. Valituksia ei tullut, koska lähialueen taloyhtiöitä ja asukkaita sitoutettiin myötämielisiksi aktiivisella osallistamisella. Sitä samaa ennakkotyötä tehdään jo nyt, kun mielipiteitä kysytään kaupungin verkkokyselyllä.

Kaava-asioissa lappeenrantalaiset eivät ole erityisen kovia valittamaan. Viimeisin kaavavalitus tehtiin Lappeenrannan ydinkeskustassa Etelä-Karjalan osuuspankin Cityn toimitalosta.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan urheilutoimituksen esimies

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.