Kolumni: Uhkailiko SaiPa vai ei – Lappeenrannan jäähallikeskustelun oudot nöksähdykset

Kai Skyttä

Keskustan jäähalli rakennettaisiin Mutkakadun nykyisen kylmäaseman, Kauppakatu 61:ssä olevan liiketalon sekä Lappeenkadulle vievän liittymän kohdalle.
Keskustan jäähalli rakennettaisiin Mutkakadun nykyisen kylmäaseman, Kauppakatu 61:ssä olevan liiketalon sekä Lappeenkadulle vievän liittymän kohdalle.

Uhkailiko Liiga-SaiPan toimitusjohtaja Jussi Markkanen Lappeenrannan valtuustosalissa vai ei, kun jäähalliratkaisusta jaettiin uusinta tietoa valtuutetuille ja striimattuna kaikille kiinnostuneille kaupunkilaisille?

Istuin salissa läpi illan, enkä kokenut Markkasen esiintymistä ja Liiga-SaiPan kannan kertomista mitenkään painostuksena. Vaikuttamisyritys se tietenkin oli, mutta yksityinen yritys, jollainen SaiPakin on vaikka urheileekin, saa toki vapaasti päättää, mihin rahansa sijoittaa.

Siinäkin tapauksessa, että jääkiekko on vahvasti yhteiskunnan tukemaa. Niin ovat myös yleisurheilu, uinti, jääpallo, jalkapallo, teatteri, lentäminen tai vaikkapa kaupungin rakentamien kuntorappusten kävely. Mittakaava on toki monella tasolla hyvin erilainen. Ja näkyvyys.

Uusi jäähalli rakennetaan ensisijaisesti liigajoukkue SaiPan toiminnan tukemiseksi, vaikka esimerkiksi Kisapuiston ykköshallin tunneista 80 prosenttia käyttävät muut. Etenkin keskustan halli olisi myös konsertti-, kokous- ja lounaspaikka, mutta sen vuoksi emme tarvitse jääareenaa. Saattaisi Jari Sillanpää käydä Kisapuistossakin esiintymässä.

Monenlaisia ratsastajia

Valtuustosalissa moni muukin kuin SaiPa yritti vaikuttaa. Vihreät ratsastaa kuntavaaleihin vanhan jäähallin pienen remontin puolustajana, pesäpallomies Kalle Saarela (ps) on huolestunut sisähallin osalta oman lajinsa hyvinvoinnista. Puoluetoveri Jani Mäkelä siirtäisi koronan ja kaupungin kireän talouden paineessa hallipäätöksen talven yli.

Muuallakin mietitään varmasti päätöksen lykkäämistä ensi kevään kuntavaalienkin yli, sillä monen valtuutetun äänestäjä käy SaiPan pelissä, eikä uuden jäähallin vastustaminen ole silloin helppo rasti.

Valtapuolueista varsinkin demareilla kiemurtelu uuden hallin torppaamisen, yksityisen yrityksen edun ja kiekkopeleissä käyvien äänestäjien välillä tuntuu olevan erityisen vaikeata.

Rakastaa tai ei

Nyt SaiPa kertoi, mutta ei olisikaan saanut, tai olisi pitänyt jättää piikki auki kaikkien vaihtoehtojen suuntiin.

SaiPa on Lappeenrannan näkyvin brändi Saimaan, yliopiston, lappeenrantalaisten ja ehkä Venäjän naapuruuden lisäksi pitää siitä joku tai ei. Jääkiekkoa, urheilua, teatteria tai lentokenttää saa demokratiassa vapaasti rakastaa, vihata tai kadehtia ja yrittää vaikuttaa valitsemiensa edustajien kautta siihen, millaisia päätöksiä niiden tukemiseksi tehdään.

Kai Skyttä

Kisapuiston nykyinen liigahalli valmistui vuonna 1972, kun taivasalla ollut tekojää katettiin.
Kisapuiston nykyinen liigahalli valmistui vuonna 1972, kun taivasalla ollut tekojää katettiin.

Tähän saakka kiekkoyhtiö oli pysynyt visusti hiljaa osallisuudestaan, vaikka sitä on monta kertaa poliitikkojen ja kaupunkilaisten suunnasta vaadittu kertomaan, kuinka monta miljoonaa se on valmis sijoittamaan uuteen jäähalliin. Itsekin olen parin vuoden aikana sitä usein yrittänyt udella.

Nyt SaiPa kertoi, mutta ei olisikaan saanut, tai olisi pitänyt jättää piikki auki kaikkien vaihtoehtojen suuntiin. Viisi miljoonaa on summana joka tapauksessa merkittävä. Sillä saa rakennettua sisäliikuntahallin Amikselle.

Aitionsa ja ravintolansa SaiPa tarvitsee tulonlähteeksi, vaikka uusi jäähalli rakennettaisiin Kisapuistoon, mutta nyt se ajaa näillä rattailla. Kevätnäytöksen jäähallissa järjestävä seura selviää kahvikioskeilla.

Rehellisiä lukuja

Päättäjille ja kaupunkilaisille pitää tarjota kaikki mahdollinen tieto uuden hallin rakentamis- ja käyttökuluista. Rakentamiskuluja jokainen voi arvioida jo nyt https://www.lappeenranta.fi/fi/Kaupunkimme/Monitoimiareena-ja-sisaliikuntahalli.

Jäähallin käyttökuluissa parin miljoonan kasvu vuodessa nykyiseen verrattuna on valistunut arvio tässä vaiheessa, kun kustannusten ja tilojen jaosta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Amiksen sisähallin käyttökuluiksi on arvioitu 500 000 euroa vuodessa. Uusi menoerä sekin. Käyttökulut kasvavat myös Kisapuistossa rakennetaan uusi tai tyydytään peruskorjaamaan nykyistä päähallia.

Sekin on lappeenrantalainen investointitapa, että jatketaan kolaamista.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan urheilutoimituksen esimies

Luetuimmat