Skandaaleja ja katkeraa kalkkia — tässä seitsemän kummajaista aiemmista talviolympialaisista ja yksi Pyeongchangista

Mitalijuhlien ja rehdin urheiluhengen lisäksi talvikisoissa on vuosikymmenten aikana ehtinyt sattua ja tapahtua myös kaikenlaista vähemmän ylevää. Tässä kahdeksan tapausta, jotka muistetaan:

All Over Press/Sergei Bobylev

KOK sulki Venäjän ulos Pyeongchangin olympialaisista valtiojohtoisen dopingohjelman takia, mutta maan värit ja tunnukset ovat olleet näkyvästi esillä Etelä-Korean kisakatsomoissa.
KOK sulki Venäjän ulos Pyeongchangin olympialaisista valtiojohtoisen dopingohjelman takia, mutta maan värit ja tunnukset ovat olleet näkyvästi esillä Etelä-Korean kisakatsomoissa.

HARDING JA KERRIGAN

Todennäköisesti törkein temppu talviolympialaisten ympärillä sattui ennen Lillehammerin vuoden 1994 kisoja, kun yhdysvaltalaisluistelija Tonya Hardingin silloinen aviomies Jeff Gillooly palkkasi hämärämiehen telomaan vaimonsa kilpasiskon Nancy Kerriganin polven.

Kerrigan kuitenkin toipui kisoihin ja oli toinen. Kerrigan jäi kahdeksanneksi.

LUMILAUTAILIJA PILVESSÄ

Kanadalainen Ross Rebagliati voitti lumilautailun ensimmäisen olympiakullan Naganossa vuonna 1998, mutta kärähti dopingtestissä marihuanasta. Välimieskäsittelyjen jälkeen Rebagliati sai kultamitalinsa takaisin, kun todettiin, että marihuana oli silloin verrattavissa dopingaineena alkoholiin. Myöhemmin Rebagliati ryhtyi bisnesnieheksi perusti lääkemarihuanayrityksen.

SUOMI JÄI NELJÄNNEKSI

Innsbruckissa vuonna 1976 nähtiin jääkiekossa erittäin tiukka pronssikamppailu, kun Saksa, Suomi ja Yhdysvallat päätyivät tasapisteisiin.

Saksa vei pronssit keskinäisten otteluiden maalisuhteen perusteella, vaikka Suomella oli enemmän tehtyjä maaleja. Leijonilta myös hylättiin yksi osuma, kun Hannu Kapasen olkapäästä kimmonnut kiekko tuomittiin käsimaaliksi. Suomen sijoitus ei ollut yllätys, vaan kohtalon ivaa.

TULLIMIES DOPINGHIRMUNA

Espanjaa edustanut saksalaishiihtäjä Johann Mühlegg voitti kolme kultamitalia Salt Lake Cityssä vuonna 2002.

Selitys hurjalle vauhdille löytyi nopeasti, kun Mühlegg jäi darbepoetiini-hormonin käytöstä ja menetti mitalinsa. Vähän ironista kyllä, mutta dopingin voimalla puuskuttanut Mühlegg oli aiemmin työskennellyt tullivirkailijana.

KISAKYLÄSTÄ VANKILA

Vuoden 1980 talviolympiaisännän Lake Placidin suunnitelmat kisakylän jatkokäytöstä aiheuttivat pahennusta.

Olympiaurheilijoiden asuintilat muutettiin kisojen jälkeen vankilaksi, ja laitosta on kritisoitu siitä lähtien huonoista elinolosuhteista. Puitteiltaan huipputurvallisiksi kisakylät olivat muuttuneet Münchenin vuoden 1972 kesäolympialaisten verilöylyn jälkeen.

LIUKKAAT JALAKSET

Itä-Saksa hallitsi naisten kelkkailua vuoden 1968 kisoissa Grenoblessa. Harppisaksa vei ensimmäisen, toisen ja neljännen sijan, kunnes selvisi, että naiset olivat lämmittäneet laittomasti kelkkojensa jalaksia nopeuden lisäämiseksi.

Itäsaksalaiset diskattiin huijauksesta, joskin Stasi epäili, että taustalla oli Länsi-Saksan ja Itävallan yhdessä punoma salajuoni.

MIETO JA SADASOSA

Lake Placidin vuoden 1980 kisojen miesten 15 kilometrin hiihto jäi historiaan, kun Juha Miedon perästä maaliin tullut Ruotsin Thomas Wassberg kurotti kultamitalin sadasosan erolla.

Tämän kilpailun jälkeen päätettiin, ettei hiihtäjien välillä enää lasketa sadasosia, vaan huomioitava ero on sekunnin kymmenesosa. Suomessa tapaus muistetaan ikuisesti.

ERITYISLUVALLA OLYMPIALAISIIN

Venäjä suljettiin meneillään olevista Pyeongchangin kisoista, kun Wada raporttien mukaan menestystä oli niitetty valtiojohtoisella dopingohjelmalla.

Venäläisurheilijoita otettiin kisoihin erityisluvalla, mutta he eivät saa käyttää Venäjän kansallistunnuksia. Paitsi että katsomoissa värit ja tunnukset ovat näkyneet koko ajan. Rangaistus jäi siten varsin nimelliseksi.


Lähteet: Wikipedia, Yle, NBC, Business Insider, Reviewjournal, Uusi Suomi.