Perinteisen hiihtotavan ylivalta Suomessa on asennekysymys — Entinen naisten päävalmentaja Heikki Pusa kertoo miksi

Vapaa hiihtotapa on saanut täällä hitaasti jalansijaa.

AOP/ Tairo Lutter

Suomen ykköstykki Iivo Niskanen on voittanut tähän mennessä kaksi olympiakultaa, yhden MM-kullan ja -pronssin. Kaikki mitalit ovat tulleet perinteisen hiihtotavan kisoissa.
Suomen ykköstykki Iivo Niskanen on voittanut tähän mennessä kaksi olympiakultaa, yhden MM-kullan ja -pronssin. Kaikki mitalit ovat tulleet perinteisen hiihtotavan kisoissa.

Marjo Matikainen menestyi myös vapaalla hiihtotavalla jo Lahden MM-kisoissa vuonna 1989. Seuraavalla vuosikymmenellä samaan pystyi Mika Myllylä.

Suomalaisten perinteisellä hiihtotavalla saavuttamat mitalit on silti helpompi laskea, vaikka luisteluhiihto löi läpi jo edellisissä Seefeldin MM-hiihdoissa vuonna 1985.

Korvien välin probleemahan se on. — Heikki Pusa

— Sehän on ollut meidän ongelma pidemmän aikaa, eikä tuo ole hirveästi vieläkään korjaantunut. Nyt näyttää tulevan sitä uutta sukupolvea, joka melkein hallitsee vapaan paremmin kuin perinteisen, hiihtovalmentaja Heikki Pusa sanoo.

Entinen naisten päävalmentaja Pusa pitää sitä lähinnä asennekysymyksenä.

— Vanha valmentajakaarti on Suomessa edelleen melko hallitsevassa asemassa, mikä ehkä osaltaan on selittänyt roikkumista perinteisessä hiihtotavassa. Kun oltiin siinä niin vahvoja, haluttiin satsata siihen. Myös välinekehitys jäi sitten jonkin verran jalkoihin.

Monesti lajiharjoittelussa oleellista on toistojen määrä. Perinteiseen on saatettu keskittyä, koska on pelätty huonosti luistavia pakkaskelejä.

— On vaihdettu hyvin äkkiä pertsalle, kun on hitaat kelit, koska se ei palvele lihastason kehittymistä. Korvien välin probleemahan se on, Pusa miettii.

Tasoitusta antavat myös pienet korkeuserot ja matalat mäkiprofiilit. Keski-Eurooppassa rullahiihtoon löytyy helposti kahdeksan kilometriä mäkeä, kun Vuokatissa jäädään 1 600 metriin.

— No, Heikkisen Mattihan otti viimeksi Lahdessa 50 kilometrin yhteislähtökisassa pronssia vapaalla, mutta Niskasen Iivo on joutunut tekemään todella paljon töitä saadakseen vapaan hiihtonsa lähes samalle tasolle kuin perinteisen.

Italia luisteli huipulle

Keski-Euroopassa luisteluhiihto omaksuttiin nopeasti, mikä nosti Italian 80-luvun lopulla yhdeksi maastohiihdon kärkimaista tuolloin jo veteraani-ikäisen Maurilio De Zoltin johdolla.

Maan hiihtäjien päävalmentajana toimi ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräistä nykyään valmentava Jarmo Punkkinen.

Myös lajin tutkimustoiminta kehittyi Keski-Euroopassa ja Norjassa.

— Kun Suomessa jatkettiin vanhoilla raiteilla, muut puksuttivat ohi, kuvaa Pusa, jonka valmennettavia ovat ampumahiihtäjät Mari Eder ja Venla Lehtonen.

Pusa laskeskelee, että tänäkin vuonna perinteisen sprinttejä hiihdetään neljä, vapaita yhdeksän.

— Kyllähän se alkaa pikku hiljaa kääntyä sinne päin. Ampumahiihtohan teki aikanaan päätöksen, että perinteisestä hiihtotavasta luovutaan ja keskitytään pelkästään vapaaseen hiihtotapaan.

Hän kuitenkin myöntää olevan tietyllä tavalla hienoa, että lajissa säilyy monimuotoisuus.

— Erilaisilla ominaisuuksilla olevat hiihtäjät pystyvät silloin pärjäämään. Therese Johaug menestyy sekä perinteisellä että vapaalla, mutta hän ei pärjää sprintissä. Kuntoilulajinahan perinteinen on varsinkin karvasuksen myötä vaivatonta liikuntaa, koska siinä voimantuottoa on paljon helpompi säädellä kuin luisteluhiihdossa.

Välinekehitys mullistui

Luisteluhiihto mullisti aikoinaan myös välinekehitystä. Ruotsalaistähti Gunde Svan etunenässä hiihtäjät alkoivat nopeasti pidentää luistelussa käytettyä sauvaa.

Ylävartalon työskentelyn tehostamiseksi on kokeiltu erilaisia kahva- ja mutkasauvoja, mutta kaikki ovat melkein aina palanneet suoraan sauvaan.

Luistelusuksea kehitettiin melko pitkään perinteisen suksen pohjalle, vaikka suksi elää eri tavalla.

— Jossain vaiheessa keskieurooppalaiset ryhtyivät tekemään uudella logiikalla luistelusuksea. Se oli melkoinen kompastuskivi suomalaiselle suksiteollisuudelle, kun heti ei ymmärretty luopua perinteisen suksen profiilista, Pusa sanoo.

Tuorein suuri mullistus hiihtorintamalla on ollut perinteisen kisojen lykkiminen tasatyönnöillä ilman pitovoiteita.

— Nythän ne ovat joutuneet kisoissa rajoittamaan sauvan pituutta ja on tullut myös osuuksia, joilla ei saa tasatyöntää. Jopa veteraanien SM-kisoissa hylättiin miehiä, jotka hiihtivät väärällä alueella väärällä tekniikalla, Pusa naurahtaa.